Liikunnan aloittaminen nollasta

Liikunnan aloittaminen nollasta

Let’s face the facts. Reilu ylipaino, rapakunto ja liikunnan aloittaminen nollasta: Siinä haastava, mutta varsin yleinen kombo jonka hankalaa vyyhtiä minäkin lähdin taas purkamaan. On helppo neuvoa muita ja sanoa miten pitäisi tehdä. Ei muuta kuin tekemään vaan! Mutta oikeasti se on astetta hankalampaa kuin mitä voisi kuvitella.

Rapakuntoisena kaikki liikunta tuntuu vastenmieliseltä. Ei yhtään lohduta lupaukset siitä, että joskus kuukausien päästä se helpottaa kun kunto alkaa kohenemaan. Tosiasia vain on se, että reilusti ylipainoisena kaikenlainen tekeminen on myös reilusti raskaampaa ja se voi syödä ilon jo heti alkumetreillä. On ahdistavaa hikoilla ja puuskuttaa henkihieverissä pienistä. Ja kun ei vaan jaksa. On niin raskasta.

Kehopositiivisuus ja rauha itsensä kanssa toi energiaa myös liikunnalle

Aloitin liikunnan uudelleen tänään. Forever kuntoklubi on mun uusi kotisali, ja mä olen todella innoissani siitä. Tämä liikunnan uudelleen aloittaminen ei kuitenkaan tullut helpolla, siihen meni aikaa, että pystyin kuntosalille paluuta edes harkitsemaan. Mulle todella hyvä asia on ollut se, etten pakottanut itseäni liikkumaan yhtään ylimääräistä kun en oikeasti jaksanut.

En siis pakottanut itseäni takaisin salille vaan olin reilusti treenaamatta. Päätin, että koirien kanssa lenkkeily saa olla nyt mun liikuntaa sen aikaa, että olen henkisesti taas kykeneväinen tekemään jonkinlaisen ryhtiliikkeen ja palaamaan takaisin liikunnan pariin. Nyt sen aika sitten oli, ilman paineita.

Liian tiukat aikataulut ja kovat treenit kannattaa unohtaa

Liikunnan aloittaminen nollasta on tilanne jolloin fiksuinta on oikeasti ottaa ihan iisisti ettei tapa omaa intoa heti ensimmäisellä kerralla. Se, että minäkin olen joskus treenannut aktiivisesti, ollut reilusti hoikemmassa kunnossa, ollut fyysisesti ihan vahva ja jaksava on tällä hetkellä mennyttä aikaa. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö sitä voisi halutessaan saada takaisin, mutta pitää muistaa ettei se tapahdu sormia napsauttamalla.

Niinpä minä päätin kerrankin olla olematta itselleni liian ankara ja vaatimatta älyttömyyksiä. Mun ei ole heti alettava käymään viisi kertaa viikossa salilla ja väenväkisin veren maku suussa harrastettava jotain vihaamiani aamuaerobisia. Tarkoitus on parantaa elämäntapoja ja saada tästä kokonaisvaltaista hyvinvointia, niin henkistä kuin fyysistä eikä se tule itseään rankaisemalla.

Rauhallinen ja nautinnollinen startti on paras askel liikunnan pariin

Kannattaakin siis ehdottomasti lähteä tekemään sitä mikä ei tunnu liian vaikealta ja raskaalta. Aloituksen ei tule olla ylivoimainen suoritettavaksi vaan sellainen, että siitä jää hyvä maku. Mielestäni on ihan äärimmäisen tärkeää, että liikunnan jälkeen tulee hyvä olo ja voi tuntea onnistuneensa.

Itseään hulluna piiskaaminen vain huomatakseen kuinka huonossa kunnossa on ei auta asiassa. Minäkin kovien punttisalitreenien sijaan valitsin ensimmäiseksi treenikseni uimisen. Rentouttavan ja nautinnollisen, nivelille ja etenkin ylipainoiselle ihmiselle aivan loistavan liikuntamuodon.

Liikuntaa josta jää ihana olo!

Aamulla 06.45 olinkin jo kävelemässä läheiselle Töölön Foreverille jossa jatkossa pyrin käymään muutamia kertoja viikossa. En laita itselleni liian kovia vaatimuksia, sillä se etten pystyisi niitä saavuttamaan toisi helposti halun lyödä hanskat tiskiin ja luovuttaa. Antaa koko asian olla. On huomattavasti mukavampaa ja myös palkitsevampaa ottaa ihan uudenlainen asenne liikuntaan. Se, että juuri tällä hetkellä olen rapakunnossa ja liikunnan aloittaminen nollasta on kohtaloni, ei tarkoita sitä että näin olisi aina.

Uida polskin kuin iloinen hylje eestaas altaassa ja tein hieman vesijuoksua. Siitä jäi hyvä olo, selkäuinti tuntui kunnolla jaloissa kun potkin pelkillä reisien voimilla ja välillä tein kaikenlaisia rintavetoja käsivarsilla. Varmasti sai koko kroppa kyytiä, mutten kuitenkaan ollut kuoleman partaalla koko ajan kun vedessä oli niin helppo liikkua. Salitreenejäkin otan mukaan, mutta aloitan ihan näin iisisti.

Keep it simple stupid!

Kun fiilis pysyy hyvänä on tekeminenkin mielekkäämpää, ja kunto nousee varmasti tässä samalla kuin itsestään. Liikuntaakin voi harrastaa ilon kautta eikä sen tarvi olla jatkuvaa suorittamista. Keep it simple stupid, niin se vaan on :)

Nyt on energinen ja iloinen mieli, treenit treenattu ja päivä vasta aluillaan. Ihanaa, että vihdoinkin sain itseäni niskasta kiinni ja sain otettua sen kaikista vaikeimman askeleen kohti salia, sen ensimmäisen.

 

♡ SEURAA MINUA ♡

Queen Of Everything Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa

Rehellinen ruokapäiväkirja – Repsahdus

Repsahdus – viikon kantava teema

Nyt se sitten tuli pitkästä aikaa, oikein kunnon repsahdus. Sellainen, että jollain mittapuulla tämän voisi määritellä ahmintakohtaukseksi: Se oli suunnittelematon, herkkuja oli paljon ja siitä tuli huono olo jälkeenpäin. Ahmimiskohtaus sisälsi nopealla tahdilla syömistä ns. väsymykseen ja uupumukseen asti, eikä tällaisia ole pitkään aikaan ollut. Näitä kuitenkin syömishäiriötaustaisella ihmisellä voi joskus tulla ja terveilläkin toki. Hallitsematon herkuttelu on monelle tuttua aina toisinaan. ”Ei olisi pitänyt, nyt on huono olo” on varmasti ainakin joskus käynyt lähes jokaisen mielessä.

Maanantai

Hyvä startti viikolle. Päätin tehdä itse ruokaa, vaikkakin pizzaa mutta silti. Valmistin neliön muotoisista uutuus-pizzapohjista neljä palaa (pellillisen) pizzaa jonka täytteinä oli ketsuppia, 2prk vaaleaa tonnikalaa öljyssä, 1pss kinkkusuikaleita, 80g aurajuustomurua, 1 kokonainen paprika ja 170g kevyt juustoraastetta. Neljästä pizzapalasta tuli kahdelle päivälle lounas ja päivällinen.

Aamupala 2 x kokonainen kaurapala paahdettuna, levite, juustoa ja kurkkua, iso kuppi teetä makeutusaineella.

Lounas 1 pala valmistamaani kinkku-tonnikalapizzaa, kurkkua ja minitomaatteja.

Päivällinen  1 pala valmistamaani kinkku-tonnikalapizzaa, kurkkua ja minitomaatteja.

Iltapala 1 x kokonainen kaurapala paahdettuna, levite, juustoa, 2 x meetvurstileike, kurkkua ja teetä.

Tiistai

Täysin identtinen ruokapäiväkirja maanantain kanssa, sillä pizzaa ja muita tarvikkeita oli jäljellä joten söin samat satsit.

Keskiviikko

Päivällinen 1 cordon bleu kanaleike ja mummon lankkuperunoita, ketsuppia ja sinappia.

Iltapala 2 lihapasteijaa ja joulusuklaalevy

Kuten huomataan, aamupalat, lounaat, välipalat ym puuttuu. Nälkä kasvaa iltaa kohti ja alkaa roskan syöminen.

Torstai

Aamupala 1 x kokonainen kaurapala paahdettuna, juustoa ja meetvurstia, paprikaa.

Päivällinen thaimaalaisesta tilattu nuudeli-kana-kasvis hässäkkä josta söin vain puolet koska annos oli aivan liian tulinen.

Illalla ”iltapala” 1pss grillisipsejä ja 1pss karkkeja, hirveä nälkä!

Perjantai

Päivällinen tilattiin meksikolaisesta ruokaa joka ei ollut kovinkaan hyvää. Kuivia nachoja ja villiriisi-härkä-kasvisburrito josta söin vain 1/2 joten jälkeen jäi hirveä nälkä.

Illalla 1pss grillisipsejä, 1 suklaalevy, 1 karkkipussi

Lauantai

Aamupala Minnan tarjoama Omar-munkki vasta myöhään iltapäivällä

Päivällinen valmis pakastepizza pepperonitäytteellä
Iltapala 3 x croissant 1 x jauhelihapasteija
1 x päärynäsiideri
1pss grillisipsejä
1pss karkkia
2 x suklaapatukka

Ruoat jotka on kirjoitettu yhteen ovat ns. ”ahmimiskohtausta”. Se on lievä, mutta hallitsematon siinä määrin, että mätän ruokaa niin kauan yhtä kyytiä kunnes tulee huono olo, sydämentykytystä ja nukahtaminen melkeen kesken ruokailun. Syömisen jälkeen silmät ei pysy auki koska on niin pumpattu täyteen hiilaria ja rasvaa ja sokeria joten väkisinkin tulee parin tunnin torkut jonka jälkeen herääminen kuvotuksen oloon.

Sunnuntai

Voimakas ruokakrapula. Nukkumista lähes koko päivä pahoinvoivassa olossa. Kun taas pystyy syömään niin ruokailuna seuraava.

Päivällinen kotiin tilattuna kanaa kung po ja riisiä

YHTEENVETO

Ei kauhean hyvä viikko ja huomaa hyvin, että heti kun suunnitelmallisuus ja ns. valmiit ruoat loppuvat alkaa ongelmat ja tulee se repsahdus. Todennäköisyys herkkujen syömiselle tai jopa ahminnalle on sitä suurempi mitä vähemmän olen syönyt. Mitä enemmän hyvää ruokaa on tarjolla, sitä vähemmän lipsun.

Esitetyt herkut ovat suhteellisen pieniä määriä vaikkakin ne tavalliselle ihmiselle voivat vaikuttaa paljolle. Hoitamattomassa ahmintahäiriössä määrät voivat olla moninkertaisia, sinne 10 000kcal asti.

Aiempi ruokapäiväkirjani löytyy postauksessa ”Rehellinen ruokapäiväkirja”

♡ SEURAA MINUA ♡

Queen Of Everything Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa