Kun yhdelle kumartaa niin toiselle pyllistää

*Sisältää mainoslinkkejä

Kun yhdelle kumartaa niin toiselle pyllistää

Mä tiedän, että on ihmisiä ketkä ei tykkää mun blogista eikä musta, mutta samalla tiedän, että on myös niitä ketkä tykkää. Niitä itseasiassa on varmasti enemmistö, mutta se hyvisten ääni ei aina vaan kuulu ja näy blogissa, ei mun eikä muidenkaan. Usein eriävät mielipiteet on niitä mitkä kirvoittaa ihmiset kommentoimaan, eikä jokaisesta neutraalista tai positiiviseksi koetusta jutusta jaksa nyökytellä ja kommentoida kuorossa ”samaa mieltä täälläkin”. Mulla toki täällä on postausten alussa ja lopussa tuo pieni sydän jota painamalla voi antaa liketyksen kommentoimatta sanaakaan (vink vink mun lukijoille).

Ennen kun olin hieman nuorempi ja mustavalkoisempi jaoin varmasti voimakkaammin mielipiteitä, mutta nyt ne erot ovat tasoittuneet enkä joudu enää niin paljoa silmätikuksi. Välillä mä oon saanut vihat niskaani etenkin jos jotain mun elämän juttuja on jaettu mediassa laajemmin, mutta samalla mä oon myös saanut lisää seuraajia ja niitä ihmisiä ketkä ymmärtää mua ja tykkää mun tyylistä. Bloggaaminen on hieman sellaista, että kun yhdelle kumartaa niin toiselle pyllistää. Ei vaan voi tulla sellaista hetkeä, että miellyttäisi kaikkia.

Miten mä oon tullut toimeen tämän asian kanssa?

Itse olin ennen utelias ja luin kaikenlaisia juttuja netistä. Siinä sitten törmäsi paristi juttuihin itsestäänkin, eikä ne aina olleet kovin mairittelevia. Toisaalta tässä vuosien aikana olen kasvattanut kovan nahkan, mutta en ole koskaan ollut sitä mieltä, että kaikki haukut pitäisi aina ottaa vastaan nöyrästi ”siksi kun olet itsesi esille tuonut” ja tämän takia pitäisi hymyillen kestää kaikenlaista paskaa. Ylipäätään mua ihmetyttää ihmiset ketkä jaksaa vihata niin paljon ja ärtyneenä ovat valmiita käyttämään aikaansa kommenttiosioissa kinaamiseen.

En voi sanoa, että kaikki ikävät kommentit valuisi minusta pois kuin vesi hanhen selästä sillä en minä mikään McGyver ole, mutta olen päässyt sellaiseen flowhun jossa en pahoita mieltäni turhaan sellaisten ihmisten mielipiteistä keillä ei oikeasti ole mitään sijaa mun elämässä. Minnan kanssa me usein puhutaan täällä kotona bloggaamisesta, julkkiksista ja siitä millaisten asioiden ja juorujen kohteeksi sitä itse kukin välillä on joutunut. Ollaan siinä hyvin samanlaisia, että täällä meillä virtaa vaan hyvät vibat eikä me käytetä aikaa ihmisten pohjattomaan vihaamiseen. Se jatkuva negailu ja muiden jutuista ja mielipiteistä ärtyminen vie ihan hirveästi energiaa. Tällä en kuitenkaan tarkoita sitä etteikö kenenkään bloggaajan jutut ja mielipiteet koskaan ärsyttäisi mua. Mä en vaan jää siihen fiiliksen vellomaan vaan teen omaa juttuani ja jatkan matkaa.

Onko kaikki niin mustavalkoista?

Mä tiedän olevani joskus joissain asioissa aika mustavalkoinen tyyppi. Ennen olin paljon enemmän, mutta ikää tullessa on se piirre jotenkin hioitunut minussa. Joskus jostain asiasta tunnevyöryssä kirjoittaessani huomaan jälkikäteen luettuna olleeni aika voimakkain ilmaisuin liikkeellä, mutta ne tunteet on silloin olleet aitoja ja olen kertonut mielipiteeni koska olen halunnut sanoa sanottavani.

Vaikka mulla onkin kaikenlaisia ajatuksia ja tykkään toisinaan herätellä ja haastaa ihmisiä, niin mä kuitenkin välttelen tietynlaisia aiheita mun blogissa. Uskonto, politiikka ja monet muut sellaiset asiat aina maahanmuutosta lähtien on sellaisia mihin en halua ottaa kantaa ja personoitua täällä millään tavalla. Mä en myöskään halua alkaa ohjeistamaan ja pätemään asioissa joista mulla ei ole minkäänlaista tietotaitoa ja omaa kokemusta, oli se sitten lasten kasvattaminen tai ravinto-asiat. Niistä kun mulla ei ole mitään tajua.

Jokainen omalla tyylillään, eiks niin?

Ps: Elloksella on 14-15.01 VIP-sale ja ALEN LOPPUKIRI ALKOI!

50% lisäalennusta Elloksen ale-tuotteista
30% lisäalennusta alen merkkituotteista

Alennuskoodi jonka voit lisätä kassalla on 375404 ja shoppailemaan pääset suoraan tästä!

♡ SEURAA MINUA ♡

Queen Of Everything Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa

Bloggaajien mielipide-erot

Onko epäkorrektia olla eri mieltä saman portaalin bloggaajan kanssa?

Ja vielä kirjoittaa siitä? Tuossa voisi olla tämän postauksen ydin ja se kantava kysymys. Kysymys johon en osaa antaa suoraa vastausta, mutta ajattelin osaisitteko te lukijat?

Itse olen useampaankin otteeseen näiden vuosien aikana kirjoittanut joitain mielipidekirjoituksia blogiini joiden samaa aihepiiriä on käsitelty jossain toisessa blogissa eri kantilta. Yleisellä tasolla ollessa se on musta ihan jees ja on hyvä juttu, että me ihmiset ollaan erilaisia. Jokaisella on omat mielipiteensä, juttunsa ja lukijakuntansa, eikä mielipide-erojen takia ainakaan aikuisten tarvi olla riidoissa.

Toisinaan eriävistä mielipiteistä on kuitenkin aika arveluttavaa kirjoittaa, etenkin jos aihe on herkkä tai siitä on kirjoittanut vain yksi bloggaaja ja se koskee jotain henkilökohtaista asiaa. Onko silloin edes ookoo lähteä asiaa nostamaan esille omassa blogissaan ja ruotimaan sitä joltain toiselta kantilta?

Pitääkö saman portaalin bloggaajien vetää yhtä köyttä?

Pari kuukautta sitten useammallakin portaalimme bloggaajalla oli pikavippejä ja kulutusluottoja koskevia kaupallisia yhteistöitä, jotka ainakin kommenttikenttien perusteella saivat hieman negatiivisen vastaanoton. Itse inspiroiduin aiheesta ja kirjoitinkin silloin blogipostauksen Kannattaako mainostaa vain rahan takii joka käsitteli ihan yleisesti omaa etiikkaa sen suhteen mitä mun mielestä on sopivaa mainostaa ja mitä ei. Tästä ei tietämäni mukaan kukaan loukkaantunut, nekään ketkä kulutusluottoja, pikavippejä, uhkapelejä ym. samaan aikaan mainostivat, sillä kirjoitukseni oli aika yleismaallinen.

Viime kuussa blogiportaalissa taas puhutti porno (kerrankin vähän erilainen aihe!) ja se saako sitä katsella parisuhteessa vai ei. Itse otin varsin henkilökohtaiseen kirjoitukseen kantaa kirjoituksella Porno puhututtaa ja kerroin oman, hyvin eriävän näkemyksen aiheeseen, mutta kuitenkaan ketään toisia tyrmäämättä ja loukkaamatta. Yritin pysyä asiallisena ja siinä kai onnistuinkin.

Pääsääntöisesti olen kai hanskannut nämä erilaiset kannanotot ihan ookoo?

Silti aina joskus mieleeni tulee kaikenlaisia ajatuksia toisten blogikirjoituksista. Sellaisia, että tekisi mieleni olla kommentoimassa eriävää mieltä olevien lukijoiden kanssa. Kompata heitä ja olla eri mieltä kirjoittajan kanssa, mutta se ei kai ole korrektia? Koen, että en voi olla bloggaajana jonkun toisen kirjoituksia vastaan kovinkaan kärkkäällä tavalla tai se tuottaisi varmasti jotain ongelmia, en ainakaan samassa portaalissa, ja olisihan se muutenkin Suomen pienissä blogipiireissä varsin kiusallista asettautua liian vastarannan kiiskeksi…

Siksi tyydynkin joskus vain pyörittelemään silmiäni, jupisemaan itsekseni tai purkamaan mietteitäni täällä kotona bloggaajakollegalleni Minnalle jos toisinaan aiheet iskee liian kovaa ja syystä tai toisesta kiuhauttaa. Siinä pahimpia höyryjä päästellessä saakin sitten mielenrauhan eikä tarvitse sitä mielipidettään alkaa tuomaan joka paikassa esille.

Mitä mieltä te ootte? Voiko, saako olla eriävää mieltä muiden bloggaajien kanssa? Voiko niistä kirjoittaa? Haluaisitteko nähdä samasta asiasta eriäviä näkökantoja blogeissa, vai pitääkö meidän olla yhtenä rintamana? Kiinnostaisiko teitä kunnon blogikommentti-fight jossa voisitte syödä taustalla poppareita kun bloggaajat tuulettaa kaappejaan julkisesti?

 

♡ SEURAA MINUA ♡

Queen Of Everything Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa