Joskus ikääntyminen pelottaa

Mä olen jo 38 vuotias

Joskus ikääntyminen pelottaa. Ei pelkästään se oma ikääntyminen vaan myös muiden, esimerkiksi omien vanhempien. Tänä päivänä nelkyt on uus kolkyt ja mullekin aina sanotaan siitä kun olen niin nuoren näköinen. Ehkä olenkin ja joinain hyvinä päivinä menen kolmekymppisestä tai nuoremmastakin, mutta se ei silti poista sitä totuutta, että aika vaan menee eteenpäin eikä pysähdy vaikka mitä tekisi.

Täytän tänä vuonna 39 vuotta

Mun mielestä tuo on ihan käsittämätöntä. Ensi vuonna olen nelikymppinen bloggaaja. Tosin, nykyään enkä edes täällä portaalissa ole mikään vanhin bloggaaja. On normaalia elättää itsensä sosiaalisen median hommilla ja kyllä tätä elämää saa muutkin elää näkyvästi kuin parikymppiset. Ei kukaan pysy ikuisesti nuorena eikä mihinkään ole kirjoitettu ettei jotain saisi tehdä enää tietyn ikäisenä.

Omasta mielestäni olen vielä tosi nuori

Etenkin henkisesti. Toki ikääntyminen näkyy minussakin niin henkisesti kuin fyysisesti, mutta silti on tavallaan hauska huomata se, että silloin kun oli sen kakskyt vee, ajattelin että nelikymppisenä sitä on sitten jo todella vanha ja aikuinen. No ei ole. Ainakaan aikuinen. Tai ei sillä tavalla kun luulin että olisi ja miltä se tuntuisi.

Minä olen ikuisesti lapsi jollekin

Ja lapsena haluan pysyäkin. Olisi kiva jos omat vanhemmat eläisi hyväkuntoisina vaikka lähemmäs 100-vuotiaksi ja onhan se nykypäivänä ihan mahdollista. Olisi kiva olla itse vaikka 70-vuotias ja silti olisi oma äiti ja isäpuoli elossa. Saisi olla lapsi silloinkin. Sellaisia on olemassa, jopa vieläkin vanhempia mummeleita, kahdeksankymppisiä keillä on vanhemmat elossa (jos on saatu lapsi vaikka jo 18-vuotiaana). Ikääntyminen ei kuitenkaan poista sitä, että olet ollut jonkun lapsi ja olet sitä vieläkin.

Koskaan ei kuitenkaan tiedä mitä huominen tuo

Eikä sitä kuinka kauan täällä ollaan, iästä viis. Niinpä olenkin pyrkinyt näyttämään (ja sanomaan) läheisille kuinka tärkeitä he ovat ja viettämään perheeni kanssa niin paljon aikaa kuin suinkin mahdollista. Ylipäätään ihmisten kannattaa nauttia elämästään juuri nyt eikä vaan ajatella, että sitten kun. Sitä kun ei koskaan tiedä tuleeko sitä sitten kun -päivää ikinä. Ei kannata vaan säästää kituuttaa ja kannattaa pyrkiä toteuttamaan sellaisia unelmia joihin voi tarttua nyt heti. Silloin on ainakin varma, että se aika mikä täällä ollaan on hyvin käytetty.

Ikääntyminen tulee väistämättä vastaan meitä kaikkia ellei elämä lopu jo nuorena, joten siihen täytyy vaan opetella suhtautumaan oikein. Mikä sitten on oikea tapa? Ehkä se, että pyrkii nauttimaan tästä ainutkertaisesta tilaisuudesta.

 

♡ SEURAA MINUA ♡

Queen Of Everything Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa

38 vuotta ei tunnu vanhalta

*Sisältää mainoslinkkejä

38 vuotta ei tunnu vanhalta

Ei tunnu vanhalta vaikka perjantaina täytin 38 vuotta. Siis kolmekymmentäkahdeksan.

Joskus aiemmin se tuntui vanhalta, ainakin silloin kun itse olin ylä-asteella. Ajattelin että yli kolmekymppinen on jo ihan käpy ja kieltämättä ajat olivat hyvin erilaiset. Nykyään aika moni viisi-, ja kuusikymppinenkin on täysin freesi ja elämänsä voimissa. Ehkä vasta kahdeksankymppinen alkaa olla vanha, mutta ei välttämättä silloinkaan.

Mä olen vanhentunut ilman suurempaa kriiseilyä ja elän muutenkin päivä kerrallaan. Kaiken ikäisenä on ollut kiva olla ja uskon että niin on jatkossakin. Ei siis ole tarpeen huijata itseään nuoremmaksi ja viettää niitä kaksvitosia aina uudestaan ja uudestaan, vaan voin reippaasti myöntää, että kohti neljääkymppiä mennään ja olen juuri sen ikäinen kuin olen. En halua salailla.

Viikonloppu avattiinkin perjantaisilla syntymäpäivilläni joihin olin kutsunut muutamia ystäviäni. Juhlimme ikääntymistäni ihan vain naisten kesken Minnan ja minun yhteisessä kodissa Töölön Palatsissa ja jo etukäteen oli päätetty, ettei mitään baarikierrosta tai yökerhojatkoja ole tulossa. Olikin todella mukava istuskella ihan omalla porukalla, juoda hyviä juomia, syödä herkkuja, kuunnella musiikkia ja jutella kaikesta maan ja taivaan välissä. Mun tyyli on jo pitempään ollut enemmänkin tällainen pienen porukan kesken juhlinta ja kaikenlaiset illanistujaiset ja tykkäsin nytkin siitä rentoudesta ja kiireettömyydestä.

Hillittyä ja tyylikästä!

Juhlien koristelua ei enää tässä iässä tuntunut olevan tarpeen tehdä millään ilmapalloilla sun muulla härpäkkeellä, vaan halusin kauniin kukka-asetelman ainoaksi koristeeksi. Interflora sponsoroikin juhlieni kukka-asetelman ja tätä tarkoitusta varten tilasin heiltä ihanan orkideanoksan lasivaasissa. Interfloran sivuilta orkidean saa joko pelkkänä oksana tai tuossa vaasissa ja minusta tuo vaasi oli jo ideana todella ihana. Myöhemmin syksyllä (ja jouluna) tuota voi hyödyntää myös erilaisissa valo-, tai joulupallokoristeluissa. Orkidea lasivaaseineen oli todella helppo tilata ja pyysin väriksi valkoista lisätietokenttään ilmoittamalla. Kukka toimitettiin hyvin pakattuna kotiin asti omien toiveideni mukaisessa aikataulussa, joten en voi kuin suositella tuota palvelua.

Tarjottavana oli kaikenlaista, niin suolaista kuin makeaa. Mä rakastan juustoja ja olinkin hankkinut muutaman erilaisen juuston ja keksejä, ja tietysti siis juustoista parhaita: valko-, ja sinihomejuustoa. Miten joku niin pahalta haiseva voikaan olla niin herkullista? Haha. Myös vuohenjuustopatonkeja oli tarjolla, ne on mun lemppareita. Tykkään siitä että vuohenjuustossa on voimakas suolaisuus ja se sopii monen eri ruoan kanssa.

Kippis!

Juomapuolen juhliini tarjosi Henkell & CO.  ja sain heiltä todella hyvälle maistuvaa 50° Riesling Trocken merkkistä valkoviiniä, jonka sanotaan olevan kuiva, hapokas, kypsän sitruksinen, viheromenainen, kevyen aprikoosinen ja hennon yrttinen. Sitä tulikin sitten lipitettyä kolmisen lasillista illan aikana. Sopi todella hyvin ihan sellaisenaan nautiskeltavaksi ainakin minun ja vieraideni makunystyröiden mukaan ja oli ns. ”helposti juotavaa” viiniä.

Illan suurimmaksi suosikiksi nousi kuitenkin Henkellin lähettämä raikas, trooppisen hedelmäinen ja appelsiininen sekä sitruksinen Mionetto Il Spritz, jonka tarjoilusuosituksena oli, että juoma tulisi tarjoilla hyvin viilennettynä esim. appelsiiniviipaleiden kanssa. Se olikin aivan ihanaa, ihan mun uusi suosikki tästä lähtien! Tämän voi juoda myös jäiden kanssa ja sellaiset juomat ovat erityisesti mun mieleen. Nam!

Mitä täytekakun tilalle?

Mä kun en ole kakkuihmisiä oikeastaan laisinkaan niin koin turhaksi ajatukseksi lähteä hankkimaan mitään perinteistä kerroskakkua tai muutenkaan kakkua tarjoamaan. Frangipani Bakery toimittikin mun synttäreille ihan tilaustyönä muutamia kuppikakkuja, juuri sopivasti mitoitettuna vieraiden määrään.

Tarjolla oli heidän kuppikakkuvalikoimastaan kuppikakut nimeltä Mint cookies & cream jossa on kuohkeaa suklaakakkua ja minttu-keksimurukuorrutus, sekä Le Petit Parisien joka puolestaan on pehmeä vaniljakakkupohjainen, sen täytteenä on vadelmapyrettä, kuorrutteena vaniljaa ja päällä pieni minimacaron. Extrana täytyy mainita että Le Petit Parisien oli myös täynnä jonkinlaista glitterhilettä, siis aivan älyttömän kaunis kuppikakku!

Pikkunaposteltavaa aikuisten juhlissa

Napostelupuolen tarjoiluni olin hankkinut synttäreilleni tummia ja vaaleita viinirypäleitä ja aivan jättikokoisiksi luokiteltavia vadelmia. Tuollaisia moukkuja ei ole tullut vähään aikaan nähtyäkään ja olivat myös todella makeita, ihania!

Karkkihampaan kolotukseen ja kunnon sokerihumalan takaamiseksi Cloetta lähetti tarjoiltavaksi Royalin valkosuklaata ja hedelmä-, sekä sirkusaakkosia jotka tekivät ehkä liiankin hyvin kauppansa. Me nimittäin naureskeltiin porukalla että vaikka ollaan jo aikuisia naisia niin kyllä ne karkit vaan maistuu ihan kuten jossain lastenkutsuilla, haha. Kuten sanoin, ei tunnu vanhalta!

Real Snacks puolestaan hoiti suolatasapainon säilyttämisen ja sain heiltä uusia Oatis kaurasnackseja kaikissa makuvaihtoehdoissa. Oli kevyt ja mieto merisuolalla maustettu Oatis sea salt, mausteinen arrabiata pesto jotka ovat tomaatin, juuston, chilin ja valkosipulin makuisia kaurasnacksejä, sekä yllättävä uutuus, blueberry pie joka nimensä mukaan maistui aivan mustikkapiiralta. Aikamoisia makuelämyksiä! Oma suosikkini oli arrabiata pesto sillä rakastan suolaisuutta, mutta tuo blueberry piekin on kokeilemisen arvoinen. Pistää makunystyrät sekaisin kun kuvittelee syövänsä jotain suolaista ja se ei olekaan! Kaikki nämä ovat lisäksi gluteenittomia ja arrabiata pestoa lukuunottamatta myös laktoosittomia, joten sopivat myös erikoisruokavaliota noudattaville.

Mikä on parasta synttäreillä? No ystävät!

Mun kolmekasit menivät rennoissa kotitunnelmissa kivojen ystävien ja ihanien lahjojen parissa. Sain mm. ravintolaillallisen, Balmuirin kynttilöitä, Iittalan Ultima Thulea ja hauskan ”naisten survival sixpackin” kauniiseen valurautaviinitelineeseen koottuna. Olin todella yllättynyt että vielä tässä iässä saa jotain lahjoja, mutta kyllähän parasta oli se ystävien seura :)

Ei tunnu vanhalta

Kiitos siis Minna.U ja Minna, Caroline, Yasmina ja Piia, sekä kiitos myös kaikille muille onnittelunsa lähettäneille ketkä eivät paikalle päässeet ja muille muistaneille. Ensi vuonna uudestaan ja sitten parin vuoden päästä oikein kunnolla, sitten nimittäin on luvassa ne maagiset nelikymppiset. Niitä odotellessa ;)

Lue myös jutut Halpa ja hyvä brunssi Helsingissä sekä Illanviettoa pirtutrokareiden vanavedessä

Queen Of Everything Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa
Snapchatissa käyttäjätunnus queenofeve1808