Missä ammatissa EN voisi toimia!

Fit You Too:n Katri haastoi kaikki FF-bloggaajat mukaan kertomaan ammateista joissa he eivät voisi toimia. Mun mielestä Katrin postaus oli tosi mielenkiintoinen ja oli kiva kuulla ammatteja ja perusteluja miksi juuri tietty työ ei hänelle sopisi.

Itse toki voisin listata vaikka sata ammattia (niin kuin varmaan me kaikki) missä työskentely ei mulle sopisi, mutta pitäydytään näissä haasteessa olleissa kymmenessä. Olisi mielenkiintoista kuulla onko joku mun lukijoista samaa mieltä, tai kenties mun EI-listan ammatissa?

Ryhmäliikunnan vetäjä

Daa. Olikohan hieman liian helppo aloitus? Miltä näyttäisi merkittävästi ylipainoinen jumppamaikka? Varmaan punaiselta, hikiseltä, ja huohottavalta, eikä silleen terveellä tavalla. Mua tarvisi itseäni elvyttää siellä, eikä mun puhinasta saisi kyllä mitään selvää. Siltikin, vaikkei mitään tällaisia rajoitteita olisi, koen hikisessä ja haisevassa liikuntasalissa työkseen vempuloimisen aika kaukaisena asiana.

Siivooja

Hyvä kun jaksaa omaa kotiakaan siivota. Ei nappaa. Ei sitten yhtään. Meillä Minna on selkeästi se kodinhengetär joka enemmän imuroi ja kuuraa paikkoja. Mua ei vaan kiinnosta. Tästä syystä meillä joskus aikoinaan kävi myös ulkopuolista siivousapua kotona, se oli luksusta. Mä tykkään kyllä pyyhkiä pölyjä ja järjestellä tavaroita, mutta kaikenlainen muu siivoaminen on aivan kamalaa.

Eläinlääkäri

En pystyisi katsomaan eläinten kärsimystä mikäli en voisi heitä parantaa, ja lopetettavaksi ilman syytä tuotavat eläimet aiheuttaisi mussa niin paljon omantunnontuskia että joutuisin perustamaan itselleni pian oman eläintarhan, jossa olisi ainakin viiskyt koiraa ja ties kuinka monta muuta eläinlajia. Myöskin ajatus jostain maalaispaikan eläinlääkärinä toimisesta kauhistuttaa, koska olen nähnyt miten ne työntää käsivarren olkapäätä myöten lehmän takalistoon…

Ruokakaupan kassamyyjä

Mua ahdistaisi ihmisten tuijotus ja se että olisin lukittu tietylle paikalle. Pelkäisin että ihanjusthetinyt on pakko päästä vessaan, siis ihan niinku tällä sekunnilla, ja mulle tulisi varmaan aina joku virtsatientulehdus tai ripuli joka aiheuttaisi holtitonta käytöstä kassalla. Pelkäisin myös olla iltaisin töissä ja mahdollisesti joutua jonkun hullun ahdistelemaksi tai ryöstämäksi.

Sairaanhoitaja

Sairaanhoito sinänsä ei ole vastenmielinen ajatus ja omakin alkuperäinen koulutukseni on terveydenhuollon parista, mutta niin naurattavaa kuin se onkin, mä en halua pitää määrättyjä työvaatteita, lyhyitä lakkaamattomia kynsiä, olla hajusteetta ja hoitaa ihmisten sairauksia. Kaikenlainen oksentelu ja ulostaminen on myös todella inhottavaa, enkä halua olla sellaisen kanssa tekemisissä. Mielenterveys ja päihde tms hommat on sitten ihan eri asia, mutta sairaanhoitajan varsinainen hoitotyö on minusta yhtä kaukana kuin… (en keksi vertauskuvaa).

Ravintolatyöntekijä

Kokki, tarjoilija, baarimikko, mikä vaan. Näistä kaikki olisi mun mielestä ihan kamalaa. Mä en tykkää käydä viihteellä muutenkaan, niin olisi aika hirveää olla pakotettuna siihen töiden puolesta monta kertaa viikossa. Palkkakaan ei kai ole kummoinen ja raataa saa, etenkin iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, eli ei kiitos. Ylipäätään tuolla alalla saa varmasti kuulla paljon kaikenlaista valitusta asiakkailta ja työ on yhtä seisomista. Ei sopisi mulle mitenkään päin, ja vielä jos olisi joku kauhea meteli niin huh huh.

Palkanlaskija/tilitarkastaja

Siis yyh ja ääh. Matematiikkaa. Aivan karseaa laskemista ja kuittien ja summien pläräämistä ja taulukkojen kyttäämistä. Todella kuivaa hommaa enkä yhtään jaksaisi tuollaista missä pitäisi keskittyä todella tarkkaan, suorittaa järjestelmällisesti eikä yhtäkään virhettä saisi päästää läpi. Henkinen kuolema.

Tehdastyöläinen

Mä en ole vaan milläänlailla mikään tehdasduunari, ja inhoan kaikkea rutiinityötä mitä pahimmassa tapauksessa tehdään jotenkin aikataulutetusti linjatyönä. Toki tehdashommia on varmaan monenlaisia, mutta tämä on mun oma mielikuva.

Pysäköinninvalvoja

Varmaan yksi vihatuimpia ammatteja Suomessa. Mulla ei ole mitään pysäköinninvalvontaa kohtaan ja se on tärkeää hommaa, muutenhan tuolla jätettäisi autoja ties minne ja miten vaan. Mä en kuitenkaan haluaisi olla työssä jossa ollaan säiden armoilla ja jatkuvasti kävellään ulkona. Ja se voi olla vaarallistakin kun ihmiset alkaa raivoamaan ja riehumaan…

Lipuntarkastaja

En tiedä mikä tähän hommaan saa hakeutumaan, mutta aivan kamalaa duunia näyttää olevan jo ihan sivusta seurattuna. Lipuntarkastajia näkyy täällä Helsingissä kohtalaisen paljon liikkuvan porukoissaan, ja kyllähän se ihmisten halveksunta on käsinkosketeltavaa. Osa suhtautuu neutraalisti (kuten itsekin), mutta paljon tuntuu tulevan heille paskaa niskaan. Ei vaan olisi mun homma alkaa riitelemään laitapuolen kulkijoiden ja ties minkä tyyppien kanssa metroissa ja sporissa, nykyään niillä onkin usein vartijoita mukana. Kovvoo hommoo.

Tällaisia tuli mieleen mulla!

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa
Snapchatissa käyttäjätunnus queenofeve1808

Oon aina tiennyt että oon outo, mutta tiesitkö sä?

Joskus mä aina havahdun ja tajuan olevani helvetin outo. Tai siis mä luulen olevani outo ja kovin erilainen, mutta loppujen lopuksi maailmassa taitaa olla aika paljon samanlaisia ihmisiä outoine ajatuksineen, niistä kaikista ei vain puhuta. Kirjoittelin näitä outouksiani ylös blogin luonnoksiin tuossa perjantaina, ja hauskana sattumana Seidi haastoi mut paljastamaan viisi oudointa tapaa/asiaa itsessäni ja teki samalla omia paljastuksia. Huomasin että Seidinkin kanssa meillä on yhteisiä juttuja, etenkin kohta numero kolme, sekä jossain määrin vitonen (ja ehkä ykkönenkin jos oikein sovellan), mutta niistä en omassa blogissani aio kertoa vaan tuon esille jotain uutta. Jos Seidin (ja mun muut) outoudet kiinnostaa niin kannattaa katsoa hänen kirjoituksensa tästä klikkaamalla :)

IMG_20150614_160515Tällä oudolla kuvalla ei ole oikeastaan mitään muuta funktiota kuin toimia yhtenä outona yksityiskohtana tässä oudossa postauksessa. Aika outo olen kun tälläisen menin itsestäni ottamaan.

Tässä mun viisi outoa tapaa tai asiaa mitä voin kertoa itsestäni:

1. Lapsena kun muut haaveilivat ”äidin” ammatista ja hoitivat nukkevauvoja, mä halusin leikellä raatoja. Tein ruumiinavauksia mökin aitan loukkuihin jääneille hiirille äidin hedelmäveitsillä (ilman lupaa ja äiskän kauhuksi) ja hautasin hiiret ulkohuussin taakse hienoin menoin, rakentaen hautaristit ja kivetysreunat pienten hautojen ympärille. Kerran sain metsästysmiehiltä jäisen hirvenjalan ja salakuljetin sen mukanani kaupunkiin. Pidin hirvensorkkaa muovipussissa parvekkeella pakkasessa ja kun vanhemmat eivät olleet kotona istuin kylpyammeessa jäistä koipea sulattamassa ja vuollen siitä leipäveitsellä karvoja. Yläasteella biologian tunnilla sain tutkimamme keuhkot kotiin mukaan kun valehtelin opettajalle että kissani syö sellaisia. Ei syönyt eikä ollut tarkoituskaan. Mä leikkelin keuhkoja keittiössä ja valutin verta pitkin leikkuulautoja. Mun unelma-ammatti ei ollut opettaja eikä kotirouva, mä halusin avata ruumiita.

2. Jo pienestä pitäen äitini tartutti näppylöiden puristeluhimon minuun. Istuin iskän selän päällä kun äiti puristeli iskän mustapäitä ja isä huusi tuskissaan. Minusta se oli mukavaa, ja suorastaan hauskaa… :D Sen jälkeen vanhempana toivoin aina että voi kunpa poikaystävillä olisi paljon mustapäitä joita saisi puristella. Mikään ei ole niin nautinnollista kuin saada mustapää tai mehukas finni poksahtamaan, ja nykypäivänä, niin sairaalta kuin se kuulostaakin katselen finnien räjäytysvideoita Youtubesta. Mitä isompi ja mädempi, sen herkumpi. Etenkin koteloituneet rasvapatit ja kystat kiinnostavat, ja olen suorastaan huumassa jos jonkun selässä olevasta paiseesta saa puristettua pari desilitraa tuorejuustoa. Sittemmin olen löytänyt myös ihania videoita Ghanan eläinlääkäriklinikasta jossa pullautellaan mangomatoja koirien nahkasta. Se on niin helpottavaa ja huojentavaa. Pitkän päivän päätteeksi tai illalla ennen nukkumaanmenoa tykkään tiettyinä aikakausina tuollaisia katsella. Se saa mut tuntemaan hyvää oloa ja rentoutumaan, ja lääkärienkin mukaan kyseinen tapa vähentää ahdistusta. Outoa mutta totta.

3. Mun varpaankynnet on olleet lakattuina yli 20 vuotta putkeen. Siis kelatkaapa sitä! Aloitin aktiivisen varpaankynsien lakkaamisen noin 13-vuotiaana, ja sen jälkeen en ole ilman kynsilakkoja kulkenut. En tiedä mikä siinä on, mutta mun mielestä naisen kuuluu lakata varpaankynnet jotta ne olisi siistit ja huolitellun näköiset. Jos mä näen naisia ketkä eivät ole lakanneet varpaankynsiään niin kiinnitän siihen heti huomiota ja saan suoranaisen pakkomielteen tarkastella varpaita että ovatko ne jotenkin ällöt tai likaiset ja muutenkin hoitamattomat, onko jaloissa känsiä ja kovettumia tai mikä pahinta, jotain tummaa paskaa varpaankynsien alla. Yäk! Joillekin sopii lakkaamattomat varpaankynnet ja jalat ovat ihan siistit ja kauniit ilman lakkaustakin, mutta usein sellaiset naiset ovat esim. hyvin ruskettuneita ja muuten kauniita iholtaan. En tiedä mikä pakkomielle tämäkin on mutta varokaa vaan etenkin kesällä, mun silmät on kuin haukalla ;D

4. Rakastan juustosnackseja ja etenkin niitä jumbojuustonaksuja. Mun mielestä paras maku juustonaksuissa on kun ne hapettaa hyvin etukäteen, mutta olen huono tekemään sitä sillä en millään malttaisi odottaa. Parhaat juustonaksut ovat olleet hapelle altistuneita ja pois suljetusta foliopussistaan ja suojakaasun suojista 1-3vrk. Jos kantti kestää niin naksut pitäisi kaataa kulhoon esim. perjantaina, ja nauttia lauantaina illalla tai sunnuntaina. Yleensä en pysty odottelemaan mutta jos on ollut vaikka jotkut juhlat niin mikään ei ole sen parempaa kuin syödä ”eilisiä juustonaksuja” mitä löytyy kulhonpohjalta. Jotta tämä paljastus olisi vielä oudompi, voin tunnustaa yhden nolon asian. Kerran vuosikausia sitten tehdessäni suursiivoa ja siirtäessäni sohvaa jotta imuroisin kunnolla myös sen alta, löysin yhden hieman pölyisen juustonaksun. Naksu oli arviolta vuoden vanha, mutta en pystynyt vastustamaan kiusausta. Puhalsin pölyt pois ja söin natisevan naksun onnellisena. Ja kyllä oli hyvää :D

5. En pysty uimaan uimahalleissa, sillä mua kuvottaa siellä altaassa lilluvat muut ihmiset. Yläasteen jälkeen en ole Suomessa käynyt uimahalleissa ja omaan aika paljon traumoja asioista joita olen nähnyt altaassa. Jostain syystä ulkomailla etelänmatkoilla hyvinhoidetut ulkouima-altaat eivät ahdista, mutta toki valitsen mieluummin meressä uimisen. Se Suomen kylmä kloorin täytteinen uimahallin allas on vaan todella kuvottava. Mua inhottaa uida jonkun vastenmielisen ihmisen perässä joka ui sammakkoa ja mietin että se vesi huuhtoutuu sisään ja ulos kaikista sen ruumiinaukoista ja onkaloista (no eihän se niin tee mutta mielikuvitukseni laukkaa). Uimahalleissa valitettavasti näkyy suhteellisen epämääräisen oloista väkeä jotka eivät varmasti peseydy ennen uimista, ja ajatus siitä että suuhuni läikkyy vettä joka on kiemurrellut juuri kyseisen ihmisen peräaukossa ja nivusissa on kamala. Se että olen nähnyt paljon kelluvia häpykarvoja ja törmännyt muutamaan mätään irronneeseen varpaankynteen sekä likaiseen laastariin on vaan saanut mut kammoksumaan halleja. Jep, olen outo. En voi mennä sinne, haha.

Heitänpä tämän oudon haasteen eteenpäin koska näitä olisi ihan hauska lukea muiltakin ja nähdä kuinka outoja tässä ollaan vai ollaanko sittenkään. Haaste lähtee seuraaville: Tyttö Sinä Olet Vahva -blogin Minnalle, Idaelisa – Cheers to that! -blogin Idalle, Mira’s Destiny -blogin Miralle sekä Jonna1983 -blogin Jonnalle :)

Onko kellään samoja? Saitteko sätkyt mun paljastuksista?