Miksi oon kulkenut sumussa?

Musta tuntui tosi pitkän aikaa siltä, että olen kulkenut ikäänkuin jonkinlaisessa sumussa

Se sumu on turruttanut tunteita ja ajatuksia, saanut mut hieman välinpitämättömäksi itsestäni ja poissaolevaksi ympärillä olevista asioista. Siinä sumussa on ollut ihan turvallista ja jollain tapaa myös valheellisesti hyvä olla, mutta toisaalta siinä sumussa on ollut pääasiassa vain huonoja puolia. Mun ajatus ei ole kulkenut normaalin lennokkaasti, mun vilkas mielikuvitus ei ole jaksanut kehitellä mitään uusia juttuja ja mun energiatasot on olleet lopussa. Siinä sumussa on unohtuneet kaikki unelmat ja ihanat asiat. Ei vain ole ollut intoa saati jaksamista nousta sieltä.

Oonko masentunut sittenkin? Oliko tyhmä päätös lopettaa lääkitys?

Pitkään mä mietin ja pohdiskelin sitäkin vaihtoehtoa, että oliko ahdistushäiriöön ja syömishäiriöön tarkoitettujen lääkkeiden lopettaminen huono juttu. Sekö tätä oloa pahensi? Ehkä näin olikin aluksi, mutta toisaalta miksi nyt sitten yhtäkkiä alkaakin maailma aueta, ympärillä on valoisampaa kuin ennen ja jaksan paremmin? Mistä tämä yhtäkkinen muutos sitten tuli kun enää en tunne kulkevani siinä sumussa? Olen varma ettei kyse ole mistään vakavasta masennuksesta joka olisi vaatinut mitään diagnosointia. Oikeastaan jo nyt taidan tietää vastauksen ja se vastaus piilee ruokavaliossa.

Epäterveellinen ruokavalio saa mut kulkemaan sumussa. Liiallinen rasvan ja suolan käyttö on aktiivisen mielen ja energiatasojen murha. Hiilarit ovat hyvästä, mutta suurissa määrin yhdistettynä rasvaan ja suolaan saavat sen ihanan raukean olon muuttumaan epäterveellisen turruttavaksi olotilaksi jossa sekä fyysinen että psyykkinen hyvinvointi ovat vaakalaudalla. Siinä sumussa on vain vaikea tajuta sitä asiaa ja olon ollessa epämääräisen huono ja vetämätön on entistä vaikeampaa tehdä minkäänlaista muutosta.

Sumu hälvenee ja on helpompi olla itsensä kanssa

Nyt kun olen kuitenkin saanut alkuun sen muutoksen niin huomaan eroon entiseen jo ihan reilussa viikossa. Se on lyhyt aika luvata mitään pitkäaikaista ja pysyvää, mutta se on hyvä alku. Silmäni ovat auenneet sen sumussa kulkemisen jälkeen ja huomaan konkreettisesti miten olen kohdellut itseäni huonosti. Tiedän, että ansaitsen kaiken sen hyvän ja haluan antaa itselleni vain parasta. Olen kuitenkin valheellisesti tarttunut siihen hetkelliseen hyvään oloon ja nauttinut vääristä asioista, sellaisista jotka tekevät minulle hyvän olon vain lyhyeksi ajaksi ja kokonaisuutena tuhoavat.

Ruokavalion muutos terveellisempään suuntaan ei pelkästään ole parantanut fyysistä oloani vaan ennen kaikkea vaikuttanut henkiseen hyvinvointiini ja sen arvotan kaikista korkeimmalle. Hetkelliset hiilaripöhöt kestää kuka tahansa ja ne kuuluvat myös osana normaaliin elämään, mutta jatkuvaa henkistä pahoinvointia ei kukaan halua. On uskomatonta miten suuri vaikutus epäterveellisellä ruokavaliolla on myös mielen tasolla.

Tähän aiheeseen liittyen ja taustaa sumusta pois pääsemiseen löytyy mm. näistä blogiteksteistä jotka kannattaa tsekata: Niille joil on paha olla ja Ruokavalion täyskäännös

Kuvat Unsplash

♡ SEURAA MINUA ♡

Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa

Eve / Queen Of Everything

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta