Kaaos kotona ja pään sisällä

Nukun puoli vuorokautta pesässä koirien kanssa. Ollaan kaikki uneliaita ja vierekkäin, kylki kyljessä peiton alla lämpimässä. Näen ihania unia ja käännän vain kylkeä tunnista toiseen. Maiskutan onnellisena ja koirat lipaisee poskesta ja varpaista. On niin mukavaa vain nukkua. Ollaan rentoina ja vailla huolenhäivää. Ei ahdista kaaos ympärillä eikä mitään ole pään sisällä. Pelkkiä mukavia ja kivoja asioita, ei kiirettä, ei aikatauluja, ei pakkoja. Saa vain olla ja nautiskella juuri tästä hetkestä.

Yhdistetyllä kampaus- ja työpöydälläni on röykkiöittän tavaraa, niin ettei pöydän pintaa näy milliäkään. On meikkejä ja muuta kosmetiikkaa sekä kaikenlaista pientä tavaraa mitä minun on pitänyt järjestellä jo kaksi viikkoa. Pöydän ääressä ei mahdu meikkaamaan joten en ole meikannut, eikä siinä mahdu tekemään töitäkään, mutta olen ollut läppäri sylissä sängyssä. Niin, onhan minulla tuo nojatuolikin makuuhuoneessa. Sen hankin sitä varten, että siinäkin voin tehdä töitä ja lukea. On pieni sivupöytä johon laittaa kaakaokuppi tai teetä ja voileipiä. Ihana idea muttei kertaakaan toteutunut näinä parina vuotena. Se nojatuoli vain on täynnä puhdasta viikattua pyykkiä, lajittelemattomia kirpparitavaroita ja kaikkea muuta turhaa. Päätin siivota tuossa viikko tai kaksi sitten, vai olikohan kolme? Innostumisen jälkeen ja tyhjennettyäni kaapit ja laatikot jäi kaikki levälleen kun tuli jotain muuta.

Mulla on parikin kirjaa jotka haluaisin lukea. Lukeminen on mun suurimpia intohimoja, mutten ole pystynyt lukemaan vuoteen, tai puoleentoista. Itseasiassa voi olla kaksi tai kolmekin vuotta. Mun keskittyminen asioihin on ollut syöksykierteessä jo vuosia. En jostain syystä pysty täysin rauhoittumaan ellen ole nukkumassa, en osaa olla pois koneelta. Mielessä vilisee tuhat ja sata asiaa interaktiivisesta maailmasta, hakematonta tietoa ja keskeneräisiä keskusteluja. Pitäisi tehdä sitä ja tätä mutta oikein mistään ei saa otetta. Voin katsoa sarjoja ja elokuvia koska niissä tapahtuu asioita, mutta siihen hiljaisuuteen en enää osaa mennä missä otan kirjan käteen ja luen. Jokin kaaos estää sen etten vain pysty irrottautumaan ja pitää koko ajan olla jotain tapahtumaa.

Joidenkin testien mukaan olen visionääri, sellainen unelmoija, haaveilija ja suunnittelija. Mutten mikään erityinen tekijä ja toteuttaja. Se on kyllä totta. Mä olen hyvä loihtimaan juttuja ja ajatuksia, niin että joku muu voi sitten tehdä työt kun minä annan sen idean. Omassa elämässä olisi kuitenkin monta juttua mitä ei voi toiset tehdä mun puolesta. Pitäisi siivota makuuhuone ja järjestellä tavarat kunnolla. Hankkiutua eroon turhasta tavarasta ja konmarittaa elämä järjestykseen. Mun pitäisi laittaa läppäri ja puhelin sivuun ja sulkea netti määräajaksi vuorokaudesta. Keskittyä niihin kirjoihin ja lukea. Mun pitäisi valmistaa terveellistä ruokaa ja syödä se, ja liikkua. Kukaan muu ei voi voi syödä ja urheilla mun puolesta.

Silti asiat on vaan vähän vinksallaan, hujan hajan levällään. Aina joskus tulee mieleen, etten kyllä näin saa mitään aikaan. En vain saa itseäni niskasta kiinni ja pyty aloittamaan, tai jos pystyn aloittamaan niin en pysty jatkamaan. Asiat jää keskitiehen, en saa vietyä niitä päätökseen. Mun elämä ja pään sisäinen elämä on ehkä aina pienessä kaaoksessa, tosin ihan hyvässä. Ei tämä siis ole mitään vakavaa eikä ahdistavaa, mutta ainahan sitä voisi yrittää kehittyä ihmisenä ja edes ihan pikkuisen yrittää ryhdistäytyä vaikka rentous ja huolettomuus onkin osa persoonaani.

Onkohan tämä joku aikuisen keskittymishäiriö vai mikä ihme? Olenko ainoa tällainen? Siltä ainakin tuntuu nykypäivänä kun kaikki muut on niin koordinoituja, järjestelmällisiä ja tehokkaita suorittajia. Minä se vaan olen tällainen huithapeli vuodesta toiseen…

♡ SEURAA MINUA ♡

Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa

Eve / Queen Of Everything

4 vastausta artikkeliin “Kaaos kotona ja pään sisällä”

  1. Mulla ainakin mitä enemmän on somessa ja koneella netissä, sitä enemmän kaikki vaan vilistää päässä ja vaikea keskittyä mihinkään. Sama homma mulla ton lukemisen kanssa. Kuinka ihana tunne, kun on hyvä kirja ja kun on saanut sen luettua! Nykyään se pitää ihan päättää, että nyt en mene nettiin vaan luen! Ja tämä keskittymisvaikeushomma on varmasti hyvin yleistä nykyaikana kun tietoa ja viihdettä ja vaikka mitä on koska vain missä vain saatavilla…

    • Netti varmaan on osasyyllinen tähän ja ylipäätään television/tietokoneen/puhelimen kyttääminen, pelaaminen ym sellainen ruudun välke. Suureksi osaksi luulen kuitenkin mun luonteen olevan se isoin juttu tässä, koska ennen nettiaikojakin samaa on ollut havaittavissa, tosin ongelma ei ole aina yhtä paha. On vaan perseestä kun ei saa rauhoituttua esim. kirjan pariin, jatkuvasti mietin että mitähän siellä ja täällä netissä on ja ajatus harhailee. Ennen pystyin lukemaan ihan himona ja uppouduin todella syvällisesti kirjoihin. Se oli ihanaa.

      Tietty itsellä vielä kun työ on koneella ja netissä ja somessa oloa niin vielä senkin puolesta tulee painetta pesään. Varmaan täytyy alkaa rajoittamaan omaa koneella oloa ja pistää joku kielto itselle. Vielä kun sitä noudattais niin hyvä olis :D

  2. Mulla on tietty aika illalla, jolloin täytyy sulkea kaikki laitteet eikä saa enää vilkuilla puhelintakaan. Silloin meen sit suihkuun, syön iltapalan ja sen jälkeen vaan luen kirjaa. Ja tätä kun toistin raivolla joka arki-ilta, niin nykyään se menee jo ihan kivasti. Eli pitää luoda tapa ja niitähän kannattaa yrittää iskostaa itseensä vain yksi kerrallaan. Siksi semmoset koko elämä uusiksi kerralla -muutokset harvoin toimii. Toki myös kannattaa olla joku kirja, mistä oikeesti tykkää tosi paljon eli helppoa luettavaa alkuun.

    • Mulla ei ole täysin selkeää rytmiä elämässä (koska vihaan aikatauluja), mutta jonkinlaisen kiellon tms rajoituksen voisin itselleni kehittää. Joku rytmi vois olla ihan ookoo, vaikka harjoituksena. Täytyypä kehitellä jotain! Sun iltatouhut kuulostaa järkeviltä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 7
Tykkää jutusta