En saanut sitä poikaystävää

Suunnitelmani epäonnistuivat – En saanut poikaystävää vuonna 2017

Nyt on kulunut jo yli 2.5 vuotta sinkkuna ja selibaatissa. En ymmärrä miten aika menee näin nopeasti, ihan yhdessä silmänräpäyksessä. Keväällä tulee kolme vuotta täyteen ja musta tuntuu kuin tässä olisi mennyt vasta puolet todellisesta ajasta. Se on oikeastaan pelottavaa kuinka sitä vuodet vaan vierii ja jos ei mitään muutosta tee mihinkään, ei mikään tosiaan muutukaan.

Kolme vuotta ilman parisuhdetta, ilman lähes minkäänlaisia mieskontakteja. Ilman läheisyyttä ja kosketusta muilta kuin koirilta, äidiltä ja hierojilta. Tämän todetessani en ole katkera enkä yksinäinen, itse olen osani valinnut ja omien toimieni takia tässä tilanteessa olen. Minä vain totean tähän sen missä mennään ja miksi.

Vuosi sitten suunnittelin hankkivani poikaystävän

Ei tullut hankittua ei, eikä paljon mitään tehtyä sen eteen. Että miksiköhän mulla ei sitä poikaystävää ole? No varmaan siksi kun en yhteenkään mieheen ole jaksanut tutustua ja olen ollut kaikkien miesten tavoittamattomissa. Duh!

Paristi poikkesin viime keväänä Tinderissä ja parin päivän hermojen kiristelyn jälkeen lähdin sieltä ovet paukkuen ja ahdistuen, välillä ajatellen ettei se missään tapauksessa ole itselleni sopiva paikka, mutta silti kuitenkin jotain hampaankoloon jättäen. Ehkä sittenkin?

What to do?

En minä sitä miestä metsästä vieläkään, ei ole mitenkään pakollinen osa mun elämää, mutta nyt ajattelen että ehkä se olisi ihan kiva. En saanut poikaystävää viime vuonna, mutta ehkä saan seuraavien lähivuosien aikana? Nimittäin se mitä tajusin ja opin viime vuodesta ja poikaystävän saamattomuudesta on se, etten minä ainakaan sitä saa jos en millään tavoin ole itse asialle avoin. Tulee kun on tullakseen, mutta ilman että itse annan sille mahdollisuutta, se ei ole mahdollista!

En uskalla luvata, mutta ehkä minunkin olisi aika tarkastella tätä omaa olemistani ja asennetta. Vaikken ole yhtään treffityyppinen ihminen, niin kai nyt voisin edes yrittää rikkoa omia kaavoja tämän vuoden aikana? Jos en, niin ehkä Iltalehti tekee musta jatkossakin aina vuosittaisen jutun kuinka kilahtaa aina vuosi lisää mittariin sinkkuna ja selibaatissa, haha!

Lue myös kirjoitus Kaksi vuotta sinkkuna ja selibaatissa ja Seksi ja seksittömyys puhututtaa

♡ SEURAA MINUA ♡

Queen Of Everything Instagramissa Bloglovinissa / Facebookissa

Eve / Queen Of Everything

4 vastausta artikkeliin “En saanut sitä poikaystävää”

  1. Täällä taas kohtalotoveri! 3v sinkkuna ja selibaatissa. En saanut poikaystävää koska en tehnyt mitään sen eteen, en ollut esillä tai etsinyt. Ja tämän olen koko 3v tiedostanut. Tein uuden vuoden lupauksen, että tänä vuonna aion käydä treffeillä!! Siitä se alkaa!

    • Hyvä päätös! Mun ajatukset on taas jälleen kerran sun kanssa tässä asiassa aika samanlaiset. Ei se nyt tässä auta olla ja möllöttää, jotenkin on ”elävöidyttävä” vaikka väkisin :D

  2. Moi! Pakko kommentoida että luulin sinua kuvien perusteella itseäni (30) nuoremmaksi, mutta Ilttiksen jutusta sitten paljastui :D.

    Olen itse ollut 3,5 v sinkkuna, mutta melko aktiivinen silti koko ajan. Ei vaan tunnu siltä että vakava parisuhde on ”tätä päivää”, kaikki haluavat vaan kevyttä säätöä ja osittain itse myös (kukaan ei voi satuttaa…).

    • Aijaa :D Kyllä se tuolla jossain mun tiedoissa lukee mut en tietty joka kirjotusta aloita iän kertomisella joten helposti voi mennä ohikin. Mut kiva kuulla :) Mä en usko et kaikki pystyy aina vaan kevyesti säätämään eikä kellekään tulisi tunteita, kyl siinäkin voi jotain sattua… Yksipuolisesti ihastuu tai toiselle alkaa kasvaa tunteita jne. Aina sitä voi sattua kun on ihmissuhteista kyse. Mun mielestä se satuttaa vähiten jos lähtökohtana on jokin vakava, silloin myös toista osapuolta arvostaa eikä ota asioita liian kevyesti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 16
Tykkää jutusta