Bloggaaminen ammattina – Työvälineenä elämä

Bloggaaminen ammattina

Bloggaaminen ammattina ja työvälineenä elämä. Kuka olisi uskonut että blogista on neljässä ja puolessa vuodessa tullut mun työ. Ensimmäisen vuoden bloggaaminen oli pelkkää harrastelua muutaman yhteistyön kera, sitten siitä alkoi jo vähän tienaamaan, sitten siitä tuli sivutyö ja nyt hiljattain mä jättäydyin kokopäiväisestä päivätyöstä pois ja panostan 80% blogiin. Olen ottanut vastaan vain sellaista työtä jota voin tehdä blogin sivussa osa-aikaisesti omien aikataulujeni salliessa, hassua että ollaan tässä tilanteessa. En olisi vuonna 2013 tätä koskaan uskonut että bloggaaminen voi olla mulle ammattina ellei vaikka joku olisi sanonut.

Bloggaaminen ammattina vie kuitenkin kauheasti aikaa, se sisältää taustatyötä, sitä mikä ei blogia lukiessa välttämättä näy. On kirjoituksia jotka tehdään mindflowssa vaikkapa viidessätoista minuutissa ja kuvat napataan randomina kansiosta, mutta on myös paljon tekstejä ja juttuja joita tarvitsee työstää ja hioa kauemmin, käyttää aikaa kuvaamiseen ja yhteistöitä joissa on tarkemmat raamit ja ohjeistukset. Mitä milloinkin. Bloggaamisessa olisi suotavaa käyttää kalenteria ja luonnoksia, olla ennakoiva ja työstää aiheita. Mulla on rehellisesti sanottuna vielä paljon opeteltavaa ja tuskin valmista tulee koskaan.

Selvää on kuitenkin että niin harrastelijabloggaaja kuin ammatikseenkin blogia kirjoittava saa blogiin uppoamaan aikaa niin paljon kuin haluaa, vaikka useita kymmeniä tunteja viikossa. Mä en itse jaksa tehdä kokopäivätöitä 37,5h viikossa ja sen päälle blogata 20-30 tuntia. Tai ehkä jaksan mutta sitten en ole varma laadusta. Jompikumpi kärsii, ja yleensä se on se mikä kiinnostaa vähemmän.

Mulle tärkeintä on vapaus ja tämä blogi. Mä olen ennemmin vaikka köyhä mutta onnellinen bloggaaja kuin henkisesti väsynyt ja työtään vihaava toimistorotta ikuisessa oravanpyörässä.

Työvälineenä oma elämä

Bloggaaminen ammattina on niin taloudellisesti kuin henkisesti toisinaan aika vaativaa. Bloggaamisessa työväline on oma elämä jota parhaillaan tuijotaa monta kymmentä tuhatta ihmistä päivittäin, ja joillain jopa useita satoja tuhansia ihmisiä kuukausitasolla. Bloggaamisessa usein altistaa itsensä arvostelulle, ja se on ihan erilaista kuin tavallisessa palkkatyössä.

Siellä sun työn tulosta arvostellaan mutta ei välttämättä sinua ihmisinä. Bloggaamisessa sun työ on sun elämä ja sinä siinä sisällä, ja väkisinkin joudut koko kansan ruodittavaksi tavalla tai toisella. Usein suositut bloggaajat ovat samaan aikaan sekä rakastettuja että vihattuja, tai ainakin sellaisilla on eniten lukijoita. Kaikki tietysti haluaisivat olla vain positiivisia ja hyvän mielen tuojia, mutta se ei ole mahdollista. Palautetta tulee, eikä ilkeily ole oikein, mutta tavallaan itse sitä on asettanut itsensä todella julkiseen asemaan. Jos haluaa olla suosittu bloggaaja/vloggaaja pitää tiedostaa, että julkisuus tulee kaupan päälle, ja se ei aina ole sitä mitä tilaa.

Monessa mukana

Näiden vuosien aikana, yhä kiihtyvämpään tahtiin sitä on tullut oltua monessa mukana. Blogin kautta on tullut paljon mahdollisuuksia vaikuttaa ja olla erilaisissa tapahtumissa. Olen ollut kirjaprojektissa jossa olen kertonut oman tarinani ahmintahäiriöstä, erilaisissa kirjajulkkareissa, Kummien tapahtumissa, kutsuvierastilaisuuksissa ja sen sellaisissa. Minua on haastateltu Ilta-Sanomiin ja tehty koko aukeaman juttu lehteen ja olen ollut etusivun lööpeissä sekä erikseen tehdyssä verkkojulkaisussa, ja nyt uusimpana kävin kuvattavana Yle Perjantai dokumenttiprojektissa (juttu ei ole vielä tullut ulos). Kaikenlaista sitä on jos vain jaksaa ja ehtii.

Aina nuorena mä mietin että mikä mä haluan olla kun oikein mikään ei sen erityisemmin kiinnostanut, ja hassua kyllä, mä olen tajunnut sen vasta viime vuosina. Oon luova ja hieman boheemi ihminen enkä sovi minuuttiaikatauluihin ja tylsään ja tarkkaan työhön. Mä haluan olla vapaa tekemään mitä mä haluan ja ilmaista itseäni, se on tärkeintä.

Mielenkiinnolla odotan tulevaisuutta ja mihin tie vie milloinkin. Pääasia on että nyt uskallan paremmin kuin ennen.

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa
Snapchatissa käyttäjätunnus queenofeve1808

Eve / Queen Of Everything

Yksi vastaus artikkeliin “Bloggaaminen ammattina – Työvälineenä elämä”

  1. Hyvä sinä ja tsemppiä! Itselläni on samoja aatoksia bloggaamisen suhteen, ei tosissaan ole aina helppoa ja stressitöntä. Aikaa saisi kulumaan tähän loputtomiin. Silti tykkään bloggaamisesta ihan hulluna. :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 19
Tykkää jutusta