Ylipaino ja ulkonäköpaineet

Ylipaino ja ulkonäköpaineet

Tänään julkaistiin minusta kertova juttu Ilta-Sanomien nettisivuilla, kun se itse lehdessä ja lööpeissä oli viime viikonloppuna. Sain jo lehtijutun perusteella paljon palautetta tutuilta ja tuntemattomiltakin, mutta nyt varmasti vielä enemmän. Ystäväni osasivat jo kertoa aiheen nostetun mm. Facebookin paljon puhuttuun Äitylit -ryhmään (en itse kuulu sinne) ja voi olla että joku tekee pahamaineiselle Vauva-palstallekin avauksen. Mä välttelen kaikenlaisia nettikeskusteluja aiheesta enkä lue kommentteja, en halua turhaan joutua tappelemaan tuulimyllyjä vastaan ja nähdä ikäviä ja ilkeitä kommentteja ajattelemattomilta ihmisiltä.

Tiedän toki että on myös paljon hyvää kommentointia, ja niin pitäisi ollakin, sillä Merja Asikaisen tekemä juttu on mielestäni hyvä ja varsin asiallinen. Mun ajatukset ja tapahtumat esitetään toki paljon lyhennetympänä ja supistetumpana versiona siitä mitä ne todellisuudessa ovat, mutta jutun ydin on mitä on. Se on se totuus että ylipaino ja lihavuus ovat vaikeita asioita niin ihmiselle itselleen kuin ympäristöllekin, ja se voi aiheuttaa monenlaisia ulkoisia paineita näyttää hyvältä.

Kuva: Joonas Salo

Mä haluan että mut määritellään ihmiseksi, ei vain ylipainoiseksi

Yhteiskunta ja ihanteet vaatii tietynlaista lookkia ja jos siihen ei pääse omin avuin tai laihduttamalla, moni voi turvautua kirurginveitseen. Itse en ole jaksanut laihduttaa, en ole kyennyt, en ole pystynyt. Olen vuosikausia sairastanut epätyypillistä syömishäiriötä eli ahmintahäiriötä (binge eating disorder) joka on asettanut omat haasteensa, ylä-, ja alamäkensä elämääni ja vaikeuttanut sitä oman vartalon rakastamista ja hyvän kunnon ylläpitämistä. Olen vihdoin vuosikausien taistelun jälkeen saanut siihen hoitoa, mutta kuten tiedätte: erilaiset sairaudet ja niistä parantuminen eivät ole niin yksinkertaisia ja muutu sormia napsauttamalla kuin taikaiskusta ja pelkällä tahdonvoimalla, ja jos korjaantuisivat niin tässä maailmassa ei olisi yhtäkään masentunutta, uupunutta, anorektikkoa, bulimikkoa, ahmintahäiriöistä tai muutakaan kun ei tarvisi kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja problem solved ;)

On mahdollista että ympäristön paineet ajavat erilaisten ikävien asioiden pariin, ne voivat olla syömishäiriöitä kuten anoreksia, bulimia tai ahmintahäiriö, tai ajaudutaan masennukseen tai ostamaan itselleen vaadittua ulkonäköä plastiikkakirurgian puolelta rasvaimuin ja leikkauksin. Mä itse kuitenkin kaiken kokemani jälkeen pyrin siihen että saavuttaisin hyvän olon ja onnellisuuden muilla keinoin, eikä ulkonäköpaineet enää niin vahvasti ohjaisi mun elämää. Ennen en koskaan olisi suostunut lehtijuttuun saati kuviin jotka otetaan alhaaltapäin: oikein korostaen kaikkia huonoja puolia ja kaksoisleukaa. Enää en välitä niin paljoa. En enää pakkomielteisesti yritä laihduttaa vaan keskityn enemmän terveellisten elämäntapojen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamiseen.

Mä en halua että ylipainoisuus arvottaa mua ihmisenä sillä mä olen paljon muutakin kuin jokin ulkoinen asia tai virheeksi luettava seikka, mä olen tunteva ja ajatteleva ihminen, kulloinkin ylläni kantamani läskin määrästä huolimatta.

Ennen kuin kirjoitat vihan ja tietämättömyyden täyteisen ajatuksesi kommenttikenttään niin mieti mitä hyvää se antaa, mitä siitä on hyötyä, ja kuinka teet sillä itsestäsi tai minusta paremman ihmisen ja maailmasta paremman paikan elää.

Ensi viikolla avaan blogissa hieman enemmän kauneusleikkauksista joten kannattaa pysyä kuulolla.

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa
Snapchatissa käyttäjätunnus queenofeve1808

 

Eve / Queen Of Everything

24 vastausta artikkeliin “Ylipaino ja ulkonäköpaineet”

  1. Hienoa Eve! Oot kyllä rohkea nainen, en voi muuta ku hattua nostaa että uskallat omana itsenäsi puhua näistä asioista. Mä en uskaltaisi kun omaan niin heikon itsetunnon. Mäkin oon lähtenyt niistä samoista kiloluvuista kuin sinäkin ja viime aikoina on kyllä ollut tosi vaikeeta. Tiedän mitä ja miten pitäisi syödä, tiedän miten pitäisi liikkua mut ku ei se oo niin helppoo. Tsemppiä sulle ja mulle <3

    • Kiitos :) Tällainen aihe on todella kova tabu ylipäätään, eikä kauneusleikkauksista haluta puhua, saati sitten että se liittyy jollain tapaa ylipainoon/ulkonäköpaineisiin. Mä oon nyt siinä iässä ja siinä pisteessä elämässäni että mietin hyvin vähän mitä muut ihmiset ajattelevat musta, tokikin luonnollisesti toivon että minusta pidetään (kukapa ei), mutta kestän myös huomattavasti paremmin ihmisten kritiikin ja vihan.

      Olen ollut elämässäni niin hoikka, normaalipainoinen, ylipainoinen kuin sairaalloisen lihavakin ja sitä myötä osaan samaistua monenlaisiin ihmisiin ja olemukseen, tiedän millaista on olla mitäkin. Toivon myös sulle paljon tsemppiä jatkoon :)

  2. Sä olet hyvä juuri tuollaisena kuin olet <3 Ja kaikki mahdollinen muutos, jota itse itsellesi haluat ja saavutat, on plussaa.

    Mä olen sun nettikaverina todella ylpeä susta siitä kaikesta upeasta muutoksesta (esim. ajattelutavan), jota sussa on tapahtunut vuosien aikana.

    Lisäksi olen erittäin vaikuttunut sun rohkeudesta ja rehellisyydestä. Olet mielestäni jollain tapaa näissä asioissa henkilö, jota voi ihailla ja joka toimii hyvänä esikuvana.

    Jotkut ihmiset ovat ala-arvoisia tai ajattelemattomia suustaan, joten jätä lukematta sellaiset kommentit. Koirat haukkuu ja karavaani kulkee.

    Toivon sulle pelkkää hyvää.

    • Voi kiitos Heli, olipa tosi kiva kommentti :)

      Koen myös itsekin kasvaneeni todella paljon henkisellä tasolla tässä vuosien varrella, ja jokseenkin kovat arvoni ja ulkonäkökeskeisyyteni on tässä elämän viimeisen 10 vuoden aikana muuttanut aika paljon muotoaan. Kun on itse kokenut ja nähnyt monenlaista osaan suhtautua asioihin eri tavoin kuin ennen. Niin se vaan on vaikka nuorempana tätä sanontaa vihasinkin, mutta ikä tuo tietynlaista viisautta. Elämä opettaa! :)

      Mä haluan puhua näistä asioista siksi että toivon että jollekulle muulle niistä voisi olla apua. Silloin kun mä olisin 5-10 vuotta sitten vielä tarvinut jotain, ei ollut ketään puhumassa näistä. Nyt on, minä.

  3. Sisäinen kauneus on paljon tärkeämpää ja sun kirjotusten ja ajattelutavan perusteella sussa on sitä! Hyvää kesää :)

    • Joku välkky sanoi joskus että sisäinen kauneus on rumien puhetta, mutta se sanoja oli varmaan sisäisesti hemmetin ruma ihminen. Oon kanssasi samaa mieltä: Se mitä me olemme, ei se miltä me näytämme on kaikista tärkeintä :)

  4. Olet inspiraatio varsinkin meille plus-naisille! Pitää alkaa lukemaan läpi tätä sinun blogia!

    Vaikka en itse ymmärräkkään kauneusleikkauksia henkilökohtaisesti, on hienoa että niistä on ollut sinulle apua! Laihduttaminen on todella vaikeaa, varsinkin jos joutuu vetämään syömishäiriön tai muun elämää haittaavan taudin kivirekeä perässä!

    Tsemppiä sinulle ja kaikille muille jotka painivat näiden ongelmien kanssa!

    • Toivon että joillekin ihmisille voisin tuoda jotain hyvää elämään, oli se sitten mitä tahansa, vaikka vain neuvoja että älä tee näin :) Kiitos tsempeistä!

  5. En ymmärrä miksi yhdenkään ihmisen paino kuuluisi kenellekään muulle kuin ihmiselle itselleen. Se, että painoa kommentoidaan tai ylipäänsä se, että kukaan kiinnittää huomiota toisen painoon, on osoitus kommentoijan pienestä mielestä.
    Ole sinä ylpeästi oma itsesi. Olet hyvä ihminen.

    • Aika moni ihminen on jäänyt kotona vaille kasvatusta tai on muuten vain tunnekylmä ja huonokäytöksinen, ja kokee oikeudekseen tai suoranaiseksi tehtäväkseen muiden ihmisten ikävän arvostelun, olkoonkin se sitten mikä tahansa ulkoinen seikka.

      Mä olen aika sinut asian kanssa, ja toivon vain että sellaiset ihmiset saavat apua omaan pahaan oloonsa, tai sitten joku päivä jonkinlaisen opetuksen. Uskon siihen että universumi kyllä antaa takaisin jossain vaiheessa sen mitä sä oot itse sille antanut, ja jos se on jotain pahaa niin ehkä sulle itsellesi tai sun läheisille käy joskus jotain pahaa.

      On mukava ja helppo olla kun itse tietää että omatunto on puhdas.

  6. Rohkea Eve kun lähdit lehtijuttuun jakamaan tietoutta ulkonäköpaineista. Oon seurannut sun blogia jo pitkään ja juttuja ihan Pakkikselta asti ja toki täällä FitFashionin kautta, tuntuu että olisin jo virtuaaliystäväsi. Mulle tuli täysin yllätyksenä, että olet käynyt kauneusleikkauksissa. Rintojen laitosta taisin olla lukenut mutta muita toimenpiteitä en olisi kyllä mitenkään osannut arvata. Oletko joskus kirjoittanut näistä leikkauksista blogissa?

    Mulle tuli myös yllätyksenä, että sulla on paino vaihdellut tuon verran mitä kirjoituksessa oli. Jotenkin nyt vasta ymmärrän monia kirjoituksiasi paremmin kun jutussa tuli niin paljon asiaa. Minusta haastattelu oli hyvä! Kirjoita ihmeessä lisää blogiin teemoista, mitä jutussa oli. Toivottavasti et saa siitä palautetta mistä pahoittaisi mielen <3 Jatka vain samaan malliin olemalla aito oma itsesi! Toivottavasti joskus nähdään jossain blogimiitissä!

    • Moi Anna :) Olen kertonut joskus blogissakin, mutta siitä on kyllä pitkä aika enkä varmaankaan ole nostanut asioita niin framelle kuin nyt. Ulkonäköpaineet tuntuvat vain ympäristössä kasvavan ja kasvavan joten pyynnöstä ajattelin avata suuni tästä asiasta :)

      Ilta-Sanomissa ollut juttu oli laajempi kuin nettiversio, ja tietty siitäkin puuttui paljon ajatuksia ja asiaa kun tuosta aiheesta nyt voisi kirjoitella kuinka paljon tahansa. Blogiin availen juttuja tarkemmin nyt lähiaikoina :)

  7. Niin… Hyvä, jos olet ihmisenä muuttunut. Koska aikoinaan olit kyllä suoraansanottuna ilkeä ja vittumainen muita ihmisiä kohtaan (mm. Pakkotoiston foorumeilla). Joten en oikein tiedä heruuko minulta sympatiaa ihmiselle, joka on itse lähes 200-kiloinen ja kuitenkin kritisoi(nut) rankasti muiden ulkonäköä ja syömisiä.

    • Heippa ”Entinen tuttu”! Minkäänlaista sympatiaa en kaipaa, eikä haastattelussa ollut tarkoituskaan kerätä mitään säälipisteitä vaan puhua asioista reippaasti niiden oikeilla nimillä ja kertoa millaista ulkonäköpaineiden kanssa eläminen voi nykypäivänä olla. Tosi ikävä juttu jos sinulle on minusta piirtynyt joskus kuva ilkeänä ja vittumaisena ihmisenä, sillä sellainen en ole enkä ole koskaan ollutkaan. Onneksi suurin osa Pakkotoiston ajalta tutustumistani ihmisistä ja sitä kautta saaneista tuttavista ja ystävistä ajattelee kuitenkin toisin, joten en liene ihan kaikille kaltaistasi fiilistä aiheuttanut :)

      Ymmärrän kyllä että suorapuheisuuteni ja esim. ihmisten typeryyden/käytöstapojen puutteen kritisointini on voinut olla ajoittain suorastaan viiltävää analyysiä, mutta kenenkään ulkonäön virheiden arvostelu ei ole koskaan kuulunut tapoihini, ellei kyseessä ole ollut jokin arvostelujuttu mihin sitä erikseen tarvitaan (kisakunnon arviointi, missikisat tms tyyppiset jutut).

      Olen kyllä ollut huomattavasti pinnallisempi ja ulkonäkökeskeisempi ihminen eläessäni vahvasti fitnessmaailmassa jossa se ulkonäkö onkin yksi ihmisen tärkein ominaisuus, loogista. Onnekseni olen päässyt eroon siitä loputtomasta täydellisyyden tavoittelusta ja hyväksynyt omat vajavaisuuteni ihmisenä. Toki myös ikä tuo paljon lisää pehmeyttä koviin arvoihini. Ajat muuttuu ja ihmiset sen mukana :)

  8. Rohkea ja kaunis nainen!
    Jokainen saa tehdä kropalleen mitä tahtoo ja myös korjailla sitä. Ei siinä ole mielestäni mitään nokan koputtamista muilla.
    Tärkeintä on olla sinut itsensä kanssa, tyytyväisyys parantaa elämänlaatuakin.
    Tsemppiä tuleviin tavoitteisiin! :)

  9. Mun mutsi kävi reilu vuosi sitten lihavuusleikkauksessa, vaikka hän ei NIIN lihava ollutkaan, että olisi mun mielestä leikkaukseen ”pitänyt” mennä. Kolmenkymmenen vuoden aikana mutsille oli painoa tullut hitaasti, mutta varmasti ja kun mutsi laihdutti, hän taas lihoi enemmän, laihdutti taas ja lihoi taas enemmän. Hänellä on ehkä enemmän ollut ongelmia päänsä sisällä; hän söi, koska oli onneton eikä ollut tyytyväinen itseensä.
    Tän sun jutun myötä ehkä ymmärrän nyt mutsin päätöstä leikkaukseen vähän paremmin kuin ennen. Itselleni on tullut aikuisena melkein parisenkymmentä kiloa ylipainoa, mutta mutsini on esimerkki siitä, miten en halua asioiden menevän. En syö, koska olisin onneton tai tyytymätön itseeni.
    Olet mahtava nainen, Eve ja on ihan huippua, että tuot näitäkin asioita esiin!

  10. Ootko ikinä miettinyt laihduttamista sun terveyden vuoksi? Ehkä terveet elimet ja terveenä pysyminen voisi motivoida sua paremmin kuin se ainainen ulkonäkö. Ihan vinkkinä vaan. En nimittäin ymmärrä sitä kun aina sanotaan, että ”ole sellainen kuin olet” tai ”kaikki vartalot ovat kauniita”… mutta mites se sisäinen terveys? Viskeraalista rasvaa et varmaankaan saa pois leikkauksilla. Tsemppiä!

    • Oon miettinyt. Oikeastaan alkuperäinen laihdutusmotivaatio lähtikin juuri terveydestä, sillä ei mulla silloin ollut mtn ulkonäköpaineita. Terveyden ajattelu on usein todella pelottavaa ja aiheuttaa ahdistuneisuutta, joka sitten ikävä kyllä kulminoituu ahmintana. Kun se paha olo ja ahdistuneisuus purkautuu juurikin siihen syömiseen niin nää on aika hankalia juttuja.

      Kyllä mä aina välillä olen huolestunut terveydestäni, ja pyrin tarkkailemaan verenpainetta, sokeriarvoja ym. Siksipä se maltillinen elämänmuutos olisikin enemmän kuin tervetullut ja yritän ilman paineita edes jotenkin suoriutua jotta tulos olisi positiivisempaan suuntaan. Terveys on mulle tärkeämpää kuin ulkonäkö, mutta silti se edellyttää samoja toimia. Kiitos tsempeistä :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 47
Tykkää jutusta