Lihavan ruokapäiväkirja tekee comebackin!

Comeback lihavalla tyylillä

Saako oksentaa?

Jotenkin ällöttää edes alkaa kirjoittamaan tätä, sillä ruokailut on menneet päin sitä itseään. On taas semmonen tunne ettei tekis mieli syödä viikkoon, turvottaa ja närästää. Jos pikaselailulla katsoo nämä kolme kuvaa jotka blogipostausta kuvittaa, kertovat ne koko viikon ruokavalion yksinkertaisuudessaan.

Ahmintahäiriöinen paastoaa => syödään kerralla jotain rasvaista, suolaista tai makeaa, ja sitten taas ei mitään pitkään aikaan. Mun viime viikon ruokavalioni koostui näistä kolmesta asiasta. Roskaruoasta ja makeasta. Pizzasta tai hampurilaisesta. Karkista ja suklaasta.

Maanantai

Paastoa koko päivä

Tiistai

Paastoa koko päivä

Keskiviikko

Hampurilaisateria
Yksi siideri
300g karkkia
Suklaalevy

(Nämä kaikki 1,5h sisään)

Torstai

Pepperonipizza

Perjantai

Kaksi kotitekoista hot dogia
Kahdeksan suolakeksiä
Vaniljaviineri
Kaksi päärynäsiideriä

(Nämä kyläreissulla)

Lauantai

Pepperonipizza
200g karkkia

Sunnuntai

Pepperonipizza
200g karkkia

Mitäs tähän sitten selittelis?

Ei ole oikeastaan mitään selityksiä. Nyt vain meni näin huonosti enkä erittelemättömistä syistä jaksanut/halunnut ottaa itseäni niskasta kiinni. Toki tiesin koko ajan käytökseni olevan typerää, mutta ei ne nistitkään vaan lopeta piikittämästä ja dokut dokaamasta vaikka usein tajuaa että se on aika elämää tuhoavaa touhua. Sitä vaan menee sumussa ja tekee sen mitä on tottunut tekemään.

Nyt mulla on taas kaikki okei

Viime viikon safkat alkoi niin paljon ällöttää että korjausliikettä on taas tehty ja yritetty palata ruotuun, tai ainakin takaisin paljon parempaan. Kasviksia ja vihanneksia alkaa oikeesti kaipaamaan kun syö viikon vain rasvaa. Se ei tee vain fyysisesti raskasta oloa vaan myös henkisesti musertaa. Ihminen tarvii hyvää ravintoa voidakseen hyvin. Näin se vaan on.

No mutta, pää pystyssä mennään, mitäs tätä häpeämään.

Tsekkaa myös mun aiemmat postaukset Kuntosalien kohtuuttomat kuukausimaksut sekä Mihin katosi liikuntalupaus ja ruokapäiväkirja?

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa
Snapchatissa käyttäjätunnus queenofeve1808

Eve / Queen Of Everything

6 vastausta artikkeliin “Lihavan ruokapäiväkirja tekee comebackin!”

  1. Syötkö sä muuten mitään vitamiineja tms.? Jotenkin äkkiseltään kyllähän viikkokin tuota tahtia aika ravinneköyhältä vaikuttaa.

  2. Hei mää jäin miettiin sellasta, että syötkö noina paastopäivinä _yhtään mitään_? Tai juotko? Ite varmaan kuolisin migreeniin puolikkaan päivän kohdalla, niin miten ihan käytännössä voit olla kaksi päivää syömättä?
    Koko sydämestäni toivon sulle paljon tsemppiä ja parempia päiviä, pienen askelin eteenpäin!

    • Silloin jos paastoan en tee sitä tahallani, eli se tapahtuu vahingossa ja ihan siksi koska ei ole nälkä tai vaihtoehtoisesti ällöttää ja on pahoinvointia. En siis kärvistele nälässä, sellaista en kestäisi. Se tunne vaan tulee että ei pysty syömään. Juon silloin kyllä paljon, vettä, sokeritonta limsaa ja mehuja.

  3. Mun mielestä noi sun ahmintamäärät ei kuitenkaan oo mitään kovin järkyttäviä, vaikka ruokapäiväkirjassa ei mitään niin kutsuttua järkeä olisikaan (tosin tarviiko aina ollakaan?) Yllätyin.

    Itse saatan ”mättäessäni” (jota sanan varsinaisessa merkityksessä tapahtuu joskus kerran viikossa, kerran kahdessa tai vaikka kerran kuussa…eli siis vähän fiiliksen mukaan silloin kun mieli tekee) vetää huomattavasti isompia määriä eli jonkun ruoan päälle helposti saattaa mennä suklaata pari kolme levyä, 3-4 purkkia Ben & Jerryä, muutama keksi, croissant, pari Puffet-jäätelöä, lettuja, juustonaksuja, joku leivos tai mutakakku ja mahdollisesti paljon muuta päälle…järjettömiä määriä. Toki syön perusarjessa rennohkosti ja reilusti, joten näitä isompia himoja tulee vain satunnaisesti, mutta sitten kun niitä tulee niin haluan kyllä kaikkea ja niin paljon, ettei hetkeen tee mieli. Jonkun mielestä määrät saattaa olla häiriintyneitä, mutta mielestäni se on nautinnollista ja hauskaa silloin tällöin ja lopetan kyllä sitten, kun en enää vain pysty. Itse en mielestäni millään mittarilla kärsi syömishäiriöstä ja mun ahmimiset on ihan tietoisia valintoja, joista saan hyvän olon, eikä aiheuta mulle mitään ongelmia tai morkkiksia. Toki vatsa saattaa olla seuraavana päivänä kipeä, olo olla vähön kamala ja närästää, mutta se menee ohi ja normaali ruokahalu palaa pikkuhiljaa. Kivakin saada vähän kontrastia, kun mulle ei perusterveellisesti syöminen tuota ongelmia, koska tykkään kunnon ruoasta, se saa mut voimaan hyvin, pitää kylläisenä ja antaa valtavasti vaihtoehtoja (koska ruoka on myös mun harrastus ja osittain ammattikin) 😊 Tämän lisäksi liikun aika paljon niin ruokahalu on myös ajoittain VALTAVA! Välillä vaan ihmiset tätä kauhistelevat ja jaksavat epäillä, mutta onneksi epäilykset hälvenevät, kun onnistun todistamaan olevani normaali ja saan ihmiset tajuamaan, ettei asia ole mulle ongelma.

    Mielestäni ymmärrän (ja haluan ymmärtää) erilaisia syömishäiriöitä sairastavia ihmisiä, etenkin jos ovat valmiita vain puhumaan syömiseen ja muihin ongelmiin liittyvistä asioista rehellisesti. Siitä täytyy sulle nostaa hattua ja mielelläni luen näitä aihettakäsitteleviä juttuja jatkossakin ja haluan kannustaa sua siihen mitä ikinä tavoitteletkin 😊 (Tasapaino?) Mulla on pari kaveria, joilla on ihan selkeää syömishäiriökäyttäytymistä (ja taustaa) ja harmittaa, kun he eivät puhu asioista avoimesti, kun mielestäni siitä yleensä olisi vain apua, eivätkä kaikki syömiseen liittyvät ongelmat tarvitse edes hoitoa. Monesti jo avoimuus, tietoisuus miksi toimii niin ja millaisia tunteita syöminen herättää, on iso apu ja askel eteenpäin.

    En tiedä miten sekava teksti tuli ja mikä tän pointti nyt loppuviimeks edes oli, kun kännykällä yön pimeydessä naputan, mutta kaikkea hyvää sulle 😘

  4. Arvostan kyllä sitä miten rohkea nainen oot! Huippua nähdä realistista ruokapäiväkirjaa kun monesti näkee vaan ”siloiteltuja” ja yltiöterveellisiä. Tämän takia tykkään tosi paljon lukea sun blogia, vaikutat niin aidolta ihmiseltä :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 27
Tykkää jutusta