Lihavan ruokapäiväkirja (vko 2)

IMG_20170125_180045_resized_20170201_095621527

Ruokapäiväkirja viikko 2

Maanantai

Aamupala
Reissari kinkulla ja paprikalla ja salaatilla + keitetty kananmuna + ripaus aromisuolaa

Välipala
Elovena suklaajuoma

Lounas
Kalkkunaleikettä, paistettuja vihanneksia, salaattia
Jälkiruokasi suklaavaahtoa

Päivällinen
Woltista tilattu kana-pekonisalaatti melonilla ja kirsikkatomaateilla + viipale leipää
Jälkiruokana marjapiirakka + vaniljakastike

Iltapala
Kaksi palaa realia jonka päällä polarjuustoviipaleet sekä 1/2 kurkku viipaleina, Ehrman proteiinipudding vanilja

IMG_20170123_105724_resized_20170201_105135327

IMG_20170123_091343_resized_20170201_105152768

IMG_20170123_124715_resized_20170201_105118117 IMG_20170123_192129_resized_20170201_095552377 IMG_20170123_192424_resized_20170201_095547724

Tiistai

Vapaapäivä. Ihana fiilis. Luvassa kauneushoitoa, hierontaa, shoppailua ja aikaa itseni kanssa.

Aamupala
Ehrmann proteiinipudding vanilja + keitetty kananmuna + kalkkunaviipaleita + kurkkua

Lounas
Alkupala: Tomaattikeitto + lautanen jossa melonia, tuoretta ananasta, kirsikkatomaatteja ja leipäsiivu levitteellä
150g medium pihvi + sämpylä + salaattia + punasipulia, pienet ranskalaiset (ei kastiketta tai juustoa)

Iltapala
Ehrmann proteiinipudding suklaa + kolme riisikakkua kalkkunalla ja 1/2 kurkku viipaleina

IMG_20170124_130700_resized_20170201_095551708 IMG_20170124_131913_resized_20170201_095548371 IMG_20170124_131446_resized_20170201_095551023
Keskiviikko

Aamupala
200g turkkilaista jugurttia + 100g mustikoita

Lounas
Arnolds aura-salami-ham bagel + light cola + kanelisokeridonitsi

Välipala
Pieni annos spaghetti garbonaraa

Päivällinen
Itse paistettuja kalkkunanakkeja + röstiperunoita + 100g vihannessekoitus

Iltapala
200g turkkilaista jugurttia + 100g marjasekoitus

IMG_20170125_140834_resized_20170201_095546135IMG_20170125_144234_resized_20170201_095547072 IMG_20170125_171808_resized_20170201_095628210IMG_20170126_173245_resized_20170201_095722440
Torstai

Aamupala
Reissumies x 2 + salaattia, polaria, kinkkua ja kurkkua

Lounas
Kalkkunanakkeja ja röstiperunoita + 100g vihanneksia

Välipala
Ehrmann pudding vanilja + pieni kippo hedelmäsalaattia

Päivällinen
Lämmitetyt reissumiehet runsaalla kalkkunaleikkeellä, juustoa ja pizzamaustetta sekä ketsuppia

Iltapala
Turkkilaista jugurttia + banaani + lusikallinen mansikkahilloa

IMG_20170125_212141_resized_20170201_095721760 IMG_20170126_131302_resized_20170201_095723801
Perjantai

Olen todella pahasti sairaana eikä mikään maistu. Käytännössä nukun koko päivän vahvasti lääkittynä. Ei muistikuvia syömisestä.

Lauantai

Aamupala
Iso muki teetä maidolla ja makeutusaineella, tuoppi vettä, 200g turkkilaisya jugurttia ja banaani

Lounas
Kalkkunanakkeja + röstiperunoita ja vihanneksia

Välipala
Äidin tekemä paahtoleipähamppari jossa kinkkua ja kanamunaa sekä kurkkua

Herkut
Ranch sipsipussi, Japp -suklaalevy, Aarrearkku-karkkipussi

IMG_20170126_131315_resized_20170201_095724464 IMG_20170128_201535_resized_20170201_110058671
Sunnuntai

Järkyttävä päänsärky. Syömiset jäi huonolle jatkuvan nukkumisen takia.

Päivän ruoat
4 palaa reissumiestä, chili-tomaattilevitettä, juustoa, kalkkunaa ja 1/2 kurkku viipaleina

IMG_20170129_213533_resized_20170201_110114765
Väittäisin että tää viikko nro 2 ownasi edellisen viikko nro 1 ihan 6-0. Selkeästi on jo yrittämisen makua! Wuhuu! Ihan hyvä fiilis itselläni eikä ihan kauheasti tarvi hävetä. Mulla on vahva tunne että jotain tästä puuttuu, mutta en ole varma että mitä. Joka tapauksessa normiolotiloissa olen yrittänyt joka päivä syödä useamman aterian, eikä mitään ahmintakohtauksia ole ollut. Parhaina päivinä jotka sisältävät paljon ruokaa, on myös ollut paras olo.

Hyvä huomata, kannustaa jatkamaan ihan oman itsensäkin takia :)

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa
Snapchatissa käyttäjätunnus queenofeve1808

Eve / Queen Of Everything

55 vastausta artikkeliin “Lihavan ruokapäiväkirja (vko 2)”

  1. Olihan tää ihan selkeesti parempi setti kun se eka viikko. Multa myös kannustukset jatkoon!

  2. Näyttää todella hyvältä, ihan ”oikealta” syömiseltä! Kiva kuulla että huomaat sen myös olossasi. Ja siihen liittyen ruuan määrästä tuleekin mieleen, että aamulla voisi syödä paaaljon enemmän, vai eikö sinulle aamulla maistu? Helppo tapa on syödä esim keitettyjä munia 2-3kpl muun ruuan päälle. Ei ole määrällisesti niin paljon että alkaisi tökkiä, mutta antaa kuitenkin hyvää proteiinia heti päivän alkuun.

  3. Hienoo – huikea parannus edellisestä viikosta, nyt sun kroppa sai varmasti kaipaamiaan ravintoaineita. Voit olla ylpeä itestäs! Mietin tuossa, että tunnut olevan melko usein kipeä, voisikohan ruokavaliolla olla osuutta asiaan? Uskon, että jos jaksat tämmöisiä viikkoja vetää niin sairastelutkin vähenee :) Mukavaa loppu viikkoa!

    • Mulla on niska/hartiaseudun jumi ollut ihan aina, eli lihasjännityspäänsärky. Stressi ym pahentaa sitä ja nyt on ollut liikaa stressiä. Ruokavaliosta veden juomisella on siihen osaa, mutta nyt oon juonu paljon vettä et siitä ei oo kii :) Yritetään sitä saada kuntoon, on lääkettä ja nyt jo kolme krt vko sisällä käynyt hieronnassa. Alkaa helpottaa.

  4. Jesh, hyvännäköistä settiä! Varsinkin säännöllinen ateriarytmi näytti olevan paremmalla mallilla!! :)

  5. Ihan älyttömän hyvä parannus viime viikkoon ja muutenkin! Hyvä sinä!

  6. hyvä eve!! 😊😊 samaa rataa pää kylmänä :-) kun tekee mieli repsahtaa tai valuta huonommin, muistat miettiä voittajafiilistä ja parempaa oloa minkä järkevästä syömisestä saa :)

  7. Bageleita, munkkia, hampurilaista, sipsipussi, kokonainen suklaalevy, kokonainen karkkipussi… Tämä voi tulla yllätyksenä, mutta normaalipainoiset eivät syö tuollaista montaa kertaa viikossa. Kaikkihan tuollaista välillä syö, mutta ei todellakaan pääsääntöisenä ravintonaan. Mutta sinunhan taisikin olla pakko syödä noita lähes päivittäin, ettei tule näitä kuuluisia ahmimiskohtauksia. Joku kysyi aiemmin hyvän kysymyksen, että miten ahmismishäiriöinen voi ikinä saavuttaa normaalipainon, mikäli mitään ei saa kerran kieltää itseltään? Aika synkältä kuulostaa kohtalo, jossa on ”pakko” kiskoa bagelia tai hampurilaista naamaan joka päivä tai sortuu ahmimaan..

    • Heippa! Mua kiinnostaisi suuresti tietää mikä on sun ongelmasi? Mikä tuo sulle tuon tarpeen toistuvasti tulla vittuilemaan ja höpisemään ihan älyttömiä juttuja blogiini? Kävit jo aiemmin ravintoterapeutti-postiin hölisemässä ihan omiasi ja siinä kerroit ettet lue blogiani etkä tämän jälkeen tule enää koskaan sitä lukemaan. Nyt kuitenkin taas tulit vaikka lupasit pysyä poissa. Mikä mättää?

      Huomaat varmaan itsekin kun katsot omaa kommenttiasi täällä muiden seassa että olet todella yksin mielipiteinesi. Kenties olet myös oikeassa elämässä yksinäinen ja katkera, pahansuopa ihminen, sitä en tiedä. Toivon kuitenkin enemmän iloa, valoa ja positiivisuutta elämääsi, ehkä jatkossa saisit sisältöä muustakin kuin näistä tölvivistä kommenteistasi.

      Huom. Ahmimishäiriö ja ahmintahäiriö ovat eri asioita. En syö joka päivä bageleita, munkkeja ja sipsejä, kuten varmasti osasit lukea.

  8. Kiitos erittäin informatiivisesta vastauksesta. En tosin tuossa kommentissani millään muotoa ”vittuillut”, vaan vilpittömästi halusin vastauksen kysymykseeni, miten ahmimishäiriöinen sitten voi saada painonsa hallintaan. Mielestäni on erikoista, että tulkitset kaikki saamasi vähänkin kriittissävytteiset kommentit vittuiluksi. En myöskään ymmärrä, miten minun oletettu syrjäytymiseni ja katkeroitumiseni liittyy millään tavalla asiaan. Taisit sitä paitsi lopulta tulla itsekin siihen lopputulokseen, että ravitsemusterapeutti-kirjoitukseen kommentoimani ”älytön höpinä” oli täysin asianmukaista huomioiden pian sen jälkeen tekemäsi muutokset kyseisessä kirjoituksessa.

    • En tiedä ymmärrätkö mitä aito vilpittömyys on, mutta voin kertoa sinulle ettei se ole sitä mitä sinä teet. Mikäli aiot kommentoida ”vilpittömästi” jatkossakin ja jatkaa blogini lukemista vastoin omia puheitasi, niin ohjeistan sinua lopettamaan nämä omien tulkintojen puhumiset faktoina ja sanojen laittamisen suuhuni.

      Kaikkea kritisointia en ota vittuiluna, suurin osa osaa tehdä sen asiallisesti tai jopa ystävällisesti, ihan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Pyrin aina vastaamaan kaikille edes jollain tapaa ja perustelemaan niin että keskivertoa tyhmempikin siitä ymmärtää ottaa opikseen jos on tarpeen.

      Mitä tulee aiempaan kommenttiisi ravinto-(ei ravitsemus, eri ammatti)terapeutista, niin viittasin siinä lähinnä tähän omituiseen taksi-huhupuheeseen joka oli ihan älytön ja jonka jätin julkaisematta. Kommenttisi ravintoterapeuttia koskien oli myöskin liian paljastava ja sitä oli editoitava asianomaisen suojelemiseksi, koska se herätti epäilyksen että jotkut hullut ihmiset saattavat aloittaa sen innoittamana samantyyppisen, täysin epärelevantin selvitystyön ja halun vahingoittaa ja loukata kyseistä ihmistä. Ei mielestäni asiallista, ottaen huomioon että halusin hänen säilyttävän anonymiteettinsä.

      Toivottavasti pystyt jatkossa miettimään tapaasi osallistua keskusteluun ja antaa palautetta. Siinä on hieman korjaamisen varaa ellei tarkoituksesi ole ilkeillä ja olla mahdollisimman epäkannustava.

  9. Hei ihan mahtavaa! Tää viikko on jo ihan erilaisessa rytmissä kuin edellinen, kuten lupailitkin.
    Oon aidosti iloinen sun onnistumisesta, ateriarytmien pitäminen on jo itsessään pieni voitto ja tosi paljon myös fiksuja terveellisiä valintoja. Upeeta! :)

    bestversionofmyself.blogspot.fi

  10. Joo on ihan oikeassa. Ei sun ruokailuviikko kehuttava ole. Sun pitäs vaan herätä todellisuuteen ja ymmärtää, että kaikki pystyy muuttamaan elämäntapojaan, myös sä. Se ei tuu olemaan kivaa ja sun kohdalla se tarkoittaa, että tekosyiden keksimisen on loputtava. Päähän taputtelu täällä blogin kommenteissa herkutteluviikon jälkeen tekee vaan hallaa, koska nyt sä kuvittelet jo saavuttaneesi jotain ja luultavasti laiskistut. Olen itsekin taistellut painon ja ruuan kanssa koko
    elämäni ja tiedän, että kaikilla tulosten näkyminen esim. mittanauhan senttien
    huvetessa ei motivoi jatkamaan vaan aiheuttaa ajatusketjun ”onnistuminen –
    palkinto.”

    Tiedän myös tekosyiden keksimisen helppouden. Työt stressaa, päätä särkee, väsyttää ja vituttaa. Pystyn samaistumaan sun ajatusmaailmaan, joka blogin välityksellä tulee, koska se on tosi samanlainen kun mulla oli muutama vuosi sitten. Sitten mä sain läheiseltäni kunnon läksytyksen elämäntavoistani ja selittelyistäni. Se aiheutti jonkinlaisen heräämisen, joka sai mut oikeasti muuttamaan elämäntapojani ja se muutos on myös pysynyt. Se mitä mä yritän sanoa ja sanoinkin jo heti aluksi on siis se, että sun pitää vaan herätä todellisuuteen ja muuttaa sun elämäntapoja eikä vaan yrittää muuttaa. Ahmimishäiriö tuo sulle lisää haastetta totta kai, mutta blogia lukiessa tuntuu, että usein myös piiloudut sen taakse. Se ei kuitenkaan ole mikään kuolemantuomio ja monet muutkin siitä kärsivät ovat muutokseen pystyneet, joten pystyt sinäkin.

    • Sairaus on ahmintahäiriö, ei ahmimishäiriö.

      Jos olet lukenut edellisen viikon ruokapäiväkirjan niin ymmärtäisit paremmin että muutosta parempaan on tapahtunut ja huimasti. Käyppä vertailemassa ihan huviksesi.

      Se mitä nyt teen on juuri oikein tekemistä: yritän koko ajan parantaa, ja siinä olen onnistunut. Ahmintahäiriöinen (ja harva muukaan) pystyy sormia napsauttamalla 10-20v tapoja muuttamaan yhdessä yössä. Elämäntapamuutos vaatii kaikilla totuttelua, ja etenkin jos siihen liittyy joku sairaus, on se toki tavanomaista haastavampaa.

      Päähäntaputtelu on eri asia kuin kannustaminen, ja kannustaminen on eri asia kuin maahan painaminen ja toisen ihmisen edistyksen mitätöinti ja vähättely.

      Getreal, jep. Get real. Ateriarytmi ja oikeat ruoat on mulla suuri haaste, ja ne on koko ajan korjaantuneet. Harmi ettei tahti sinua miellytä ja yrittämiseni ei kelpaa. Onneksi kuitenkaan sillä ei ole mitään merkitystä, vaan sillä että edistystä tapahtuu, joskin sitten hitaasti eikä nythetivälittömästi naps vain.

  11. Erittäin harvoin kommentoin mitään blogeihin, mutta nyt on pakko. Suoraan sanottuna pistää v*tuttamaan miten joidenkin pitää aina mollata muita. Edelliseen ruokapäiväkirjaan verrattuna muutos on huikea! Mikäli repsahduksia tai mielitekoja tulee (karkkipussin syönti yms), me olemme kaikki vain ihmisiä. Niin ne kilpaurheilijatkin välillä syövät karkkia tai pizzaa tai muuta epäterveellistä. Ei kukaan ole superihminen, joka syö JOKA IKINEN päivä pelkästään terveellisesti. Vaikka suklaata yms on mennyt, niin tästä selkeästi näkyy yritys valita terveellisempiä ruokia kuin ennen. Olen aidosti iloinen puolestasi, että olet saanut tsempattua näin paljon.

    • Tosi kiva kuulla, ja itsekin olen aidosti iloinen :) Mulla nuo lauantain herkut ei olleet repsahtamisia, vaan ihan suunniteltua herkuttelua. Jos mä en hillitsisi itseäni, haluaisin syödä ne herkut joka päivä, en vain kerran viikkoon. Näin ollen siis edistystä tosiaankin on :)

  12. Näyttää paljon paremmalle kuin edellinen viikko! Mielestäni on parempi, että olet syönyt kunnon aterioita, vaikkakin myös epäterveellisiä juttuja, kuin se ettei syö mitään joka kostautuu ahmimisena (kokemusta on..). Osaatko sanoa, mitä eroa on ahmimis- ja ahmintahäiriöllä? Itse olen aina luullut niiden tarkoittavan samaa.

    • Juuri näin, parempaan suuntaan on menossa :) Ahmimishäiriöiksi lasketaan bulimia ja ahmintahäiriö BED, Binge Eating Disorder. Ennen niitä kutsuttiin molempia ahmimishäiriöksi (minäkin), mutta useampi lääkäri on yrittänyt korjata jo näitä erilleen ja nyt minäkin erottelen ne. Ahmimishäiriö on bulimia jossa yritetään oksentamalla kompesoida ahmintaa, ahmintahäiriössä sitä taas ei tehdä. Nuo suomennokset on kyllä vähän typeriä, ja moni näistä diagnosoitu menee itsekin sekaisin :)

  13. Väännä nyt vielä rautalangasta meille seuraajille, miksi syöt tommosta moskaa jos kerran haluat saada itsesi kuntoon? Koska et pysty hillitsemään itseäsi? Vai teetkö sen tietoisesti hillitäksesi ahmimiskohtauksia? Ei se ole mikään perustelu että ainakin olen rehellinen. Tuollaista ruokaa syön itse kun olen vaikka lonamatkalla ja sitten kotiin tullessa palaan ”ruotuun”. Kerron nyt ihan vertailuna miten itse söin eilen. Teen tämän siksi että saisit perspektiiviä noihin ruokailuihisi ja miten ”normaalisti” ihmiset syö ja mitä. Ei ole mitään järkeä että porukka täällä kehuja antaa vaikka syöt ihan mitä sattuu. Painoindeksi itselläni 23-25 välillä 10 v eli normaali mutta minullakin paino lähtee helposti nousuun tuonne 25 esim. lomilla kun ei katso mitä syö. En ole luonnostani laiha todellakaan.
    -Aamiainen: maustamaton jugurtti ja mysliä
    -Lounas: 4 kpl peruna + rusjeakastike + salaattia puolet lautasesta
    -Välipala: 2 kpl leipäpalaa juustolla + kurkulla ja purkillinen normaalirasvaista raejuustoa
    -Iltapala: leipä ja jugurtti
    -Söin sipsejä viimeksi juhlissa joulukuussa. Pizzaa en edes muista milloin. Karkkia (Suklaapatukan) viime viikolla, yleensä ehkä joka 2. viikko esim. elokuvissa juhlissa jne. Hampurilaisaterian söin viimeksi joulukuun lopussa.

    • Mun diagnoosi on siis ahmintahäiriö, en ole ”normaali laihduttaja joka haluaa saada itsensä kuntoon”, vaan minulla on syömishäiriö. Ahmintahäiriö (binge eatind gisorder eli BED), ahmimishäiriö (bulimia) ja anoreksia ovat syömishäiriöitä joiden hoito vaatii hieman erilaist lähestymistapaa. En siis ole vain laiska ja lihava mukavuudenhaluinen tavallinen pullukka, vaan minulla on vakavia syömiseen liittyviä häiriöitä. Jos olisin joku ns. perusläski ei laihtuminen tai terveiden elämäntapojen opettelu ja niissä pysyminen olisi niin vaikeaa, sillä normaali ylipainoinen ihminen ei omaa mitään sairaalloista suhtautumista ruokaan eikä ole mitään varsinaisia häiriöitä tai muita ongelmia joina ahmintahäiriö esim. korostuu.

      Oma ruokavaliosi on oma ruokavaliosi, oletan että olet ihan tavis ilman mitään syömishäiriötä. Mun tuntemat fitnessihmiset, bodarit, ja ihan tavan tallaajatkin herkuttelee ja syö roskaruokaa viikottain, toiset enemmän, toiset vähemmän. Dieetillä ollessaan pysyvät toki siistimpinä eikä herkut kuulu viikottaiseen ruokavalioon. Se että sä söit sipsiä jouluna niin bravo, annan aplodit. Arvaas milloin mä söin viimeksi täytekakkua? Joku 5 vuotta sitten. Saanko jonkun palkinnon?

      Jos tosiaan ahmintahäiriöisen ruokailut kiinnostaa ja olet blogin seuraaja, suosittelen käymään lukemassa enemmän bloggauksia itse ahmintahäiriöstä, miksi laihtuminen on vaikeaa, miksi normaalien ihmisten elintapojen omaksuminen on vaikeaa jne. Saat hieman perspektiiviä ja sinun on jatkossa helpompi tulkita näitä ruokapäiväkirjoja ym :) Porukkaa kehuu minua siksi että olen syömishäiriöinen ja olen parantanut ruokavaliota ja ruokapäiväkirjassani on edistystä. Ruokapäiväkirjani ei ole taviksen eikä fitnesskisaajan, vaan ahmintahäiriöisen sairaan ihmisen ruokavalio.

      Ps: Ruokavaliossasi olisi aika reippaasti korjattavaa. Proteiinia liian vähän, mikä lounas on perunoita, ruskeaa kastiketta ja salaattia? Missä proteiininlähde? Päivällinen puuttuu ym. Hyvin niukka ja köyhän kuuloinen ruokavalio. Ei kehuttavaa.

    • Tuo mitä P.L. laittoi omaksi ruokalistakseen että normaalit syö. Itse asiassa se on monilla aika lähellä sitä mitä normaali ihminen syö, mutta tästä päästäänkin siihen, että todella harva suomalainen syö edes ruokasuositusten mukaan. Siitä on ollut uutisissa ja sen huomaa kun ruokailee ihmisten kanssa tai puhutaan mitä syödään päivän aikana. Hyvähän tuokaan ’normaali’ ei ole jos puhutaan ”häiriöttömän” ihmisen syömisestä. Puuttuu marjat, hedelmät ja pähkinät. Lisäksi kasviksia tulisi syödä paljon, itsellä menee reilusti yli suositusten ja lapsikin vetää niitä yhdeltä istumalta aimo kasat.

      Tuosta puuttui lounaalta proteiinin lähde, peruna varsin ravinneköyhää muutenkin jos ei paljon muuta lautasella ole. Että toivottavasti ei nyt tuosta kukaan lähde mallia ottamaan vaan ennemmin vilkaisee vaikka niitä virallisia ravintosuosituksiamme eli itämeren ruokavalion tyylistä. Kalaa myös viikottain.

    • Voi myös olla laiska ja mukavuudenhaluinen syömishäiriöinen. Esimerkki ei-laiskasta ja ei-mukavuudenhaluisesta BED:iä sairastavasta on LÄSKIMAIJA (bloggaa tuolla nimellä). Siinä blogissa ei syytetä päänsärkyä liikkumisen estäjänä eikä hoideta sitten sitä samaista päänsärkyä viinillä ja homejuustolla. Läskimaija tekee syömishäiriöstä huolimatta, ja etenkin juuri sen vuoksi, hyviä valintoja ravitsemuksen ja liikkumisen suhteen. Joten jos ei-mukavuudenhaluinen etc. BEDeilijän tahtoo ”tavata”, kannattaa tsekata Läskimaijan blogi.

    • Syömishäiriöisiä on monenlaisia. Niin bedeilijöitä, bulimikkoja ja anorektikkoja. Esim. omassa terapiaryhmässäni HYKS syömishäiriöklinikalla ei kukaan ryhmälaisistä ollut samanlainen kuin toinen. Jokainen söi eri juttuja, jokaisella oli eri haasteet, toiset vihasi liikuntaa, toiset liikkui paljon jne. Myös taustat, elämät ja persoonat olivat täysin eroavaiset. Ainoa asia mikä meitä yhdisti oli se että olimme kaikki ihmisiä ketkä hakeutuivat hoitoon ja olivat saaneet diagnoosin sairaudesta.

    • http://laskimaija.blogspot.fi/?m=1

      Tässä tuolle pakkosyödäherkkuja24/7-kommentoijalle linkki hänen suosittelemaansa blogiin. Bloggaaja tässä sanoo juuri saman asian mitä Eve on yrittänyt teidän kritisoijien ja vittuilijoiden päähän paukuttaa jo jonkin aikaa: AHMIJA EI SAA LAIHDUTTAA. Joko kelpaa, kun lähde on nyt sinunkin kriteeriesi mukainen ja arvollesi sopiva?

      LÄSKIMAIJA-bloggaaja myös kertoo omia syömistapojaan, joista kaikki eivät kylläkään ole noita mainitsemiasi ”hyviä valintoja ravitsemuksen suhteen” – minkä myös kirjoittaja itse myöntää, todeten vain että nämä toimivat nimenomaan hänellä itsellään. Ja että jokaisen ahmimis/ahmintahäiriöisen on vain etsittävä se oma tapansa päästä ahmimisesta niskan päälle. Omakohtaisesta kokemuksesta voin kertoa, että se polku ei ole aivan lyhyt, mutkaton tai helppo – eikä se taistelu ole koskaan ohi, vaan kestää jollain tasolla koko elämän, vaikka onkin näennäisesti ”parantunut” eli laihtunut normaalipainoon tai hoikaksikin ja saanut ahmimisen 95-prosenttisesti hallintaan, kuten minä.

      Olisi siis aivan perkeleen mukava, että ette tulisi tänne huutelemaan täysin tietämättömiä kommenttejanne, jotka ainakin parantumistaipaleen alulla olevan minut olisi saanut samantien ahmimaan sen pari kolmisen viikkoa, ja sitten inhoamaan itseäni niin syvästi ja vahingollisesti, että teillä tuskin on aavistustakaan tai tulee koskaan olemaan.

      Eve yrittää, ja vaikka kaikki ei putkeen menekään, niin se on alku. Ja se kaikki yrittäminen ja epäonnistuminen ja epäonnistumisen jälkeinen nouseminen, sisun kerääminen ja yrittämisen jatkaminen – toisin sanoen ahmimisen ja paastoamisen helvetillinen nuorallatanssi ja lopulta tasapainon löytäminen – on taistelu, joista teillä huutelijoilla ei ole aavistustakaan. Ja se, että jollakin on niin paljon sisua ja rohkeutta käydä sitä taistelua julkisesti omalla naamalla tässä vihapuheen ja anonyymien mulkvistien täyttämässä maailmassa, on saatana mitalin arvoinen suoritus jo itsessään.

      Eve, oot oikealla tiellä. Pidä pää pystyssä ja anna näiden kommentoijien tukehtua omaan erinomaisuuteensa.

  14. Pakko tulla sanomaan, että ihan huikeeta edistystä! Oon tosi iloinen sun puolesta, siitä se lähtee 😊 Ja toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos noin bullshit -kommentit, en itse ymmärrä miten kenelläkään on sydäntä huudella tommosia juttuja toisille ihmisille…

    • Kiitti, kiva saada tämmösiä kommentteja koska ne kannustaa mua jatkamaan ja yrittåmään pysyä ruodussa. Yritän antaa näiden muuntyyppisten kommenttien olla pahoittamatta mieltäni, ei viitsi sen takia ainakaan alkaa ahmimaan. (Vaikka jotkut varmaan niin salaa toivoisivatkin) :)

  15. Tuo on itse asiassa yleinen harhaluulo että proteiinia pitäisi mättää normaalisti liikkuvan ihmisen jotain hirveitä määriä. 1-1.3 g/kg on ravitsemussuosituksien mukaan riittävä määrä ja itsekin tähtään tuonne 60-80 g päivässä 60-kiloisena. Tuossakin päivässäni aamun ja iltapalan jugurtin sekä raejuuston ja juuston myötä kyllä proteiinisuositus täyttyy, juon nimittäin myös rasvatonta maitoa joka aterialla. Työpaikkaruokalassa ei monesti voi päivälliseen vaikuttaa ja olen kasvissyöjä, joten välipalani pidän aina siksi noin proteiinipitoisina. Kaloreita syön päivässä n. 2000-2500 kcal.

    Ihmiset eivät ymmärrä että proteiinissa on myös todella paljon energiaa ja kuvittelevat proteiinipitoisen ruokavalion olevan muka automaattisesti tetveellistä. Etenkin nyt kun proteiinituotteet ovat niin kovassa huudossa ihmiset syövät niitä aivan liikaa ja se sitten näkyy vatsamakkarana vyötäröllä.

    • Niitä vatsamakkaroita on aika paljon myös ihmisillä ketkä eivät syö proteiinia nimeksikään (esim. mun ongelmani on ollut juurikin liian vähän proteiinia, liikaa hiilaria ja rasvaa syöminen).

    • Kiinnitin kyllä nyt itsekin huomiota siihen että aika yksipuoliselta vaikutti P.L:n. ruokavalio. Toki Even ruokavaliossakin on korjattavaa ja se on varmasti totta että P.L:n ruokavalio on lähellä sitä mitä suomalaiset syövät ja toki nyt oli vain yhden päivän esimerkki annettuna. Mutta minun näkökulmastani aika suppea ja kiinnitin myös huomiota proteiinin vähyyteen. Ja missä on päivällinen? Ja sitä leipää, leipää, leipää ( kyllä, se on suomalainen pahe).
      Mä lisäisin aamiaiseen mukaan marjoja tai hedelmän, lounaalle todellakin jonkun proteiinin lähteen, välipala 1 nyt vois noin mennäkin, sitten lisäisin kokonaan sen puuttuvan päivällisen (vaikkapa lounaan tyyliin – puolet salaattia, joku hiilarinlähde ja joku proteiininlähde oman maun mukaan) ja iltapalalta jättäisin ehkä leivän pois ja jogurtin vaihtaisin rahkaan/skyriin + mukaan taas myös marjaa/hedelmää. Niin ja missä ns. hyvät rasvat? Margariinista?
      Mutta kukin tyylillään ja jos tuntuu että tuolla pärjää niin mikäs siinä. Ihanteellisena esimerkkinä en nyt vaan itse tuota pysty pitämään. ( Ps. vaikka proteiinia söisikin joka aterialla, sen voi jakaa omasta tarpeesta niin että sopiva määrä vaan jakautuu tasaisesti koko päivälle. Ei ole pakko tietenkään syödä oman tarpeen ”yli”. Kuvittelen nimittäin että kropalle on paremmaksi saada monipuolista polttoainetta pitkin päivää vaikka toki tarve täyttyy vaikka söisi lasketun päivittäisen proteiinimäärän kerrallakin).

  16. Eve yritä jaksaa meitä tietämättömiä, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita. Haluan kommentoida miksi asia on niin epäselvä. Kirjoitit itse koko ajan ahmimishäiriöstä esim. tässä http://queenofeverything.fitfashion.fi/2015/09/28/hulluimmat-harhaluulot-ahmimishairiosta/ Ja nyt läksytät kommentoijia siitä, ettei ole tiedetty kyseessä olevankin ahmintahäiriö. Välillä kirjoitat kuinka tärkeää on, että mitään ruokaa ei saa kieltää ja sitten oletkin 30 päivää sipsi- ja suklaalakossa. Ymmärrät varmaan miksi asiaa on vaikeaa hahmottaa. Ahmintahäiriö on melko yleinen mielenterveyden ongelma, kun puhut laiskoista ja mukavuudenhaluisista tavan pullukoista niin erottaako vain diagnoosi sinut heistä. Aika moni heistä saa ahmimiskohtauksia, vai miten ne määritellään? Välillä myös sanot, että et välitä makeasta, mutta syöt silti suklaata ja karkkia. Tällaisia epäjohdonmukaisuuksia tavallisten pullukoiden, joilla ei ole mielenterveysongelmaa on vaikeaa välillä ymmärtää. Ja kyllä olen kommentoinut aiheesta ennenkin.

    • Jaksan mä, ei hätää :) Ja tosiaan, itsekin olen ennen sanonut väärin, ennen kuin minua syömishäiriöklinikalla korjattiin asiasta. Nuo kaksi menevät sekaisin monilla itsekin sairastavilla :)

      Kokeilin sipsilakkoa ja suklaalakkoa, ja ne toimivat hyvin. Sallin itselleni kuitenkin kaiken muun hyvän, eli en ollut kokonaan missään herkkulakossa. Se on eri asia :) Pidän kyllä makeasta, mutta en ole sille erityisen perso. Minua houkuttavat enemmän roskaruoat, sipsit ym, kuin makeat syötävät. En syö esim. pipareita, leivoksia, kakkuja, jäätelöä jne juuri ollenkaan (ja olen ollut joskus 10v syömättä niitä lainkaan, huolimatta ahmintahäiriöstä). Mun suurin pahe on rasvaiset ja suolaiset ruoat.

  17. Hienosti olet tsempannut! Kiinnitin myös huomiota tuohon ateriarytmiin, mistä muutamat muutkin ovat kommentoineet. Parannus on merkittävä. Koita pitää nyt aluksi tästä ateriarytmistä kiinni. Pärjäät aivan varmasti!

  18. Kirja ”Olen juuri syönyt” on aika hieno opus kaikenlaisten syömishäiriöiden kanssa kamppaileville ja heidän läheisille, sisältäen myös esimerkkipäiviä ruokailuineen jne. Juttuhan menee niin, että syömishäiriötä joskus sairastanut ei saisi koskaan aloittaa dieettiä. Kaikki syöminen, johon liittyy ruoan kontrollointia kieltoja/kalorilaskua/ruokien punnitsemista ym on ehdoton nounou.

    Moni täällä miettii, että miten BED-taustainen voi sitten ikinä laihtua?! Tasapainoiset ateriat nälkä/kylläisyyssignaalien mukaan syöden ja suosituksena syödä päivittäin jokin pieni herkku, jotta sallivuus säilyy. Suositellaan ettei esimerkiksi osteta herkkuja kotiin ns.säilöön, syödään muiden seurassa ym. Mitä hitaammin paino laskee, sitä parempi.

    Mitä itse näkisin niin Eve voisi yrittää syödä välillä esimerkiksi hedelmän jälkkäriksi ja lisätä vaikkapa pähkinää kreikkalaisen jogurtin sekaan. Aika hyvä muistisääntö on, että jokaisella aterialla kasviksia/hedelmiä/marjoja, joku proteiininlähde (esim.lihaa, maitotuotteita..) ja jokin rasvanlähde (pähkinät, öljyt, avokado..). Näin verensokeri pysyy tasaisena ja saadaan riittävästi ravintoaineita. Sitten vaikka lounaan jälkeen jälkkäriksi aina joku pieni herkku.

    Muutokset vie aikansa ja ahmimiskohtauksia tulee paranemisen aikana usein edelleen, mutta ne harvenevat ja lievenevät. Eve on hienosti jo ollutkin ahmimatta nyt ja ruokailut on parantuneet tosi paljon, jes!

    • Komppaan tätä, tuo ”Olen juuri syönyt” oli itselle ahmimishäiriön (bulimian alalaji, jossa ei oksenneta vaan ahmittuja kaloreita yritetään kompensoida muin keinoin) sairastaneena todella positiivisia tunteita herättävä kirja. Siinä annetaan hyvin tietoa esim. sairastavan läheisille, ja ainakin itse koin kirjan lukemisen hyvin terapeuttiseksi näin jokunen vuosi toipumisprosessin alun jälkeen. Suosittelen lämpimästi!

  19. Mieletön parannus viime viikkoon verrattuna, ateriaryhmi näyttää jo menevän paljon parempaan suuntaan! Itse entisenä bulimikkona voin sanoa, että mitä tasasempana pitää ateriarytmin ja syö kunnolla saa pidettyä ahmimiskohtaukset kurissa. Näin pääsin lopulta siitä helvetistä irti. En voi myöskään kieltää itseltäni mitään koska homma lähtee muuten lapasesta, siitä huolimatta lievästä ylipainosta sain laihdutettua 18kg ja paino on pysynyt nyt samana. Tsemppiä kevääseen!

  20. Nyt on kyllä pakko kommentoida itsekin syömishäiriön kokeneena: Vau miten vahva ja uskomattoman määrätietoinen ihminen olet, kun uskallat 1) jakaa tarinasi ja edistymisesi ja 2) et lannistu kommenteista, joilla ihmiset selvästi yrittävät sinua lannistaa ja sabotoida parantumistasi. Aivan mielettömän pohdittuja, kärsivällisiä ja ennen kaikkea terveitä ja fiksuja vastauksia olet huutelijoille antanut :) Itse en olisi nimittäin pystynyt samaan vaan olisin varmaankin lyyhistynyt sairauteeni, jos joku olisi tuollaisella tavalla paranemisprosessiani kommentoinut.

    Pidä tuo mieletön varmuus ja usko itseesi niin uskon, ettei sinulla ole mitään ongelmia parantua!

    • Kiitos! Yritän olla mahdollisimman asiallinen kaikille, niillekin keillä selvästi agendana on jonkinlainen mollaaminen, ilkeily jne. Kyllä sieltä kuultaa joillain jonkinlainen outo vihamielisyys tai halu lyödä maihin. En tiedä miksi, vaikea sitä on käsittää. Ehkä se perustuu totaaliseen tietämättömyyteen, ennakkoluuloihin jne. Onhan tuolla kadullakin ihmisiä ketkä ovat suorastaan vihamielisiä ylipainoisia kohtaan, huutelevat, haukkuvat, jopa sylkevät päälle. Niitäkin on nähty/kuultu. Onneksi suurin osa on kuitenkin tsemppaavaa ja ymmärtäväistä porukkaa, ja vaikkei ymmärtäisi, aina voi asiallisesti kysyä ja osa niin tekeekin.

      Olen näiden tietyntyyppisten kommenttien kohdalla kyllä monesti miettinyt että jonkun heikomman ihmisen ne kyllä ajaisivat ahmimaan. Blogin kirjoittaminen ja julkisesti sairaudesta puhuminen vaatii tietynlaista kanttia, ettei vaan kuormita itseään liikaa ja sitten sen negatiivisen palautteen takia sairastu lisää. Sitä varmasti moni haluaisi (enkä ymmärrä miksi, mutta jotkut varmasti haluaa).

  21. Olipas hyvä viikko sulla :-) itse sairastin ennen bulimiaa ja surettaa nämä ”tahdonvoimaa” ja ”ota itteäs niskasta kiinni”-kommentit. Ne ihmiset ei selvästi tajua, että ihan kuin niitä ahmimiskohtauksia omasta ilosta saisi. Ei, se itseinho niiden jälkeen on jotain niin järkyttävää, että ei kai nyt kukaan sellaista itselleen tahallaan valitsisi… oikeastihan niitä muita tunteita vaan purkaa ruoan kautta, ei kyse ole siitä, että tekee vaa nyt niin hitosti suklaata mieli.

    Näin itse parantuneen näkökulmasta pääsin kierteestä irti kun tajusin, että ansaitsen parempaa ja enemmän elämältä. Ja että mennyttä on turha koittaa unohtaa tai muuttaa, mutta se ei määritä ihmistä tässä hetkessä. Eikä sekään määritä, vaikka eka söisit viikon putkeen ”oikein” ja sitten tulisi ahmiminen. Silloin pitää ajatella, ettei ole onnistumista tai epäonnistumista, on vain monimuotoinen matka kohti sitä ihmistä jonka tietää ansaitsevan elämässä hyvää. Ja kuka määrittää mikä on ”oikein” syömistä? Mielestäni ne, jotka säteilevät omassa kehossaan ja ovat tyytyväisiä itseensä, tekevät myös juuri itselleen oikeita valintoja. Ja toimivia valintoja ja tapojahan on yhtä paljon kuin ihmisiä! Itse olen hoikka ja silti herkuttelen useasti viikossa, on hölynpölyä sanoa ettei normaalipainossa herkutella. Liikunnankin ilon löysin, kun lakkasin ajattelemasta mitä ja miten minun ”pitäisi” liikkua ja etsin sen juuri itseäni tyydyttävän lajin. Kannustan sinuakin etsimään liikuntamuotoa, josta oikeasti nautit :-)

    Tulihan sekava viesti, mutta aivan varmasti olet oikealla polulla, kun teet valinnat sen mukaan, että tämä on sinun elämäsi ja sinulla on oikeus olla paras mahdollinen versio itsestäsi :-) tsemppiä!

    • Heh, joo todellakin. Ihan sama kuin sanoisi jollekin psyykkisesti vakavasti sairastuneelle että LOPETA HULLUILU. ÄLÄ ENÄÄ KUVITTELE OMIAS! Ei ihan onnistu niin. Syömishäiriötkin tarvitsee usein lääkitystä, terapiaa ja sairaudenmukaista hoitoa, joka ei todellakaan ole mikään sormia napsauttamalla tapahtuva juttu että nyt vaan alat liikkumaan ja lopetat sen herkuttelun. Se ei ole ihan tahdonvoimasta pelkästään kiinni, sillä kuka hemmetti haluaisi ahmia, olla sairas, tuntea olonsa huonoksi jne? Ei kukaan.

      Sulla oli hyviä ajatuksia, komppailen niitä. Ei ollut yhtään sekavaa :D Kiitos tsempeistä!

  22. Hienoa Eve! Suunta on selvästi eteenpäin, Keep on going! 👍
    Rupes tekemään mieli Arnoldin bageleita 😋

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 25
Tykkää jutusta