Alavireistä meininkiä

img_20161020_143131_resized_20161020_023138501
Jotenkin hirveen noloa tää mun hiljattainen matalalento. Ei oo paljoa blogin puolella näkynyt, mutta snapchatin puolella olen tarjonnut lähes joka päivä aimoannoksen kunnon somehoroilua. Siellä mä olen jaksanut keskittyä asioihin juuri sen snäppäilyn verran, se ei vaadi niin paljoa kuin blogi. Se on sellaista catch the moment -tyyppistä häröilyä.

Täällä pitäisi aina olla asiaa ja jotain sanottavaa, mutta kun ei ole nyt ollut. Tai on, paljonkin, mutta se on eri asia onko se painokelpoista. Siksipä ehkä onkin ollut parempi vuodattaa joitain asioita vain snapchatin puolella, kun ei niitä jaksa alkaa blogiin raapustamaan.

On ärsyttänyt ja olen halunnut vaan olla mälsä tyyppi ja yksin kotona. Tavallaan oikein mikään ei ole kiinnostanut, tai jos on niin vain valikoidut asiat. Tietyistä asioista mä oon edelleen innoissani joka päivä ja iloinen ja nauravainen, ne on ne pienet asiat. Mutta sitten mun elämässä on paljon sellaisia asioita jotka vaikuttaa negatiivisesti kokonaisuuteen ja se jos mikä ahdistaa.

Olen ollut tässä tovin jos toisenkin sairaana. Tai sairastellut, kaikkea epämääräistä suolistoperäistä lähinnä. Sellaista että taas ne hälytyskellot soi päässä: itse tämän ihan varmana aiheutan epäterveellisillä ja epäsäännöllisillä elämäntavoilla, ja suolisto ilmoittelee tyytymättömyyttään ja olo on sitten läpi kropan täysin paska.

Mulla olisi hirveä TO DO -lista, jonka pelkkä katsominenkin ahdistaa. Mulla olisi niin paljon korjattavaa omissa tavoissani että ei oikein tiedä mistä edes aloittaa, ja se on ainakin varma ettei niitä kaikkea pysty ja jaksa toteuttaa yhdellä kertaa.

img_20161020_143245_resized_20161020_023256303

Tässä pieni listaus siitä mikä on päin hemmettiä:

Unirytmiälä valvo aamu kahteen
Veden juominenen siis juo, light cola ei ole janojuoma
Säännöllinen ruokarytmihuh hah hei, syön joskus tai sitten ei
Vitamiinien syöminenvarmaan kohta keripukki kun ei viitsi vaivautua niitäkään popsimaan
Epäterveellinen ruokavaliositä mitä tekee mieli ja yleensä vasta kun on nälkä, pitkän paaston perään

Esimerkiksi nämä ”pikkujutut” aiheuttavat yleistä jaksamattomuutta, alakuloisuutta, flegmaattisuutta, jatkuvaa rumaa oloa ja naamapöhöä ja väsymystä ja v*tutusta. Eikä ihmekään. Noilla kaikilla asioilla on vahva yhteys toisiinsa ja sitä kautta hyvinvointiin. Ongelmaksi muodostuu se että nämä on hitsin helppo tiedostaa ja kirjoittaa paperille, mutta ihan tuhottoman vaikeita toteuttaa käytännössä, ja urakka tuntuu mahdottoman suurelta.

Aloitin kuitenkin taas. Sadannen kerran. Ja silti mua sapettaa jo nyt. Ahdistaa että on pakko tehdä jotain tällaista. Eikö asiat voisi vaan olla niin kuin ovat ja mennä eteenpäin omalla painollaan? Kun ei kiinnostaisi tehdä mitään muutoksia mutta silti olis hyvä muuttua. Ei paras lähtökohta muutokselle, eihän?

Kokkasin eilen ja tein eväitä. Aion nyt syödä. Ja lopetin sen jatkuvan light colajuomien litkimisen. Juon kyllä, mutta en enää janoon. Joku tolkku se on tähänkin saatava.

Ja hei, snapchattiin kantsii laittaa seurantaan. Siellä mä vaikutan ahkerasti, vähän vähemmän painavilla asioilla ;)

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa
Snapchatissa käyttäjätunnus queenofeve1808

Eve / Queen Of Everything

6 vastausta artikkeliin “Alavireistä meininkiä”

  1. Jos sulla on töissä mahdollisuus käydä lounasravintolassa, se voisi olla järkevää. Tulisi syötyä edes yksi kunnollinen ateria salaatteineen päivineen. Eväät on helposti liian kevyet tai pienet tai eineksia. Jos kokkaaminen ja kaupassa käynti on haastavaa, ehkä rahat kannattaa laittaa ennemmin lounasruokalaan. Ruoka kannattaa ajatella myös arvokkaana juttuna eikä säästökohteena, kuten arvostat vaikkapa kosmetiikkaa.

    • Itseasiassa mä oon yrittänyt käydäkin, ja aika usein on tullut hyödynnettyä lounasravintolaa. Silloin syön aina hyvin ja normaalia ruokaa, kun sen joku on mulle valmistanut :D Mutta pitäähän sitä silti kokata itselleen, kotonakin pitäisi syödä. Plaah.

  2. Ei hätiä mitiä, itellä melko samat fiilikset ja ymmärrän sinua täysin! Jotenkin ” pitemmän aikaa” blogia seuranneena meillä tuntuu olevan samat hankaluudet aina samaan aikaan, ihmeellistä??? Ja sitten vielä sekin että meillä on samanrotuiset koirat😂😂😂. Tsemppiä syksyyn!

  3. Samanlaista meininkiä täällä…väsyttää, ei saa ittestään irti, ei saa aikaiseksi… Jaksan uskoa että jossain vaiheessa suunta taas muuttuu…..Tsemppiä meille! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta