Näin minusta tuli tyttö

dav

Muistan elävästi sen ajan kun olin vielä lapsi enkä miettinyt sen kummemmin sukupuoltani. Kai sen aina alitajunnassa tajusi ja kiinnostusta tietynlaisiin asioihin, leikkihin ym. oli ihan luonnostaan. Minä olin tyttö.

Halusin tarhassa pitää helmiä kaulassa ja päälläni rimpsumekkoa. Hiuksia piti letittää tai laittaa saparoille, ja muistan kuinka kokeilin salaa äidin huulipunaa ja luomivärejä, korkokengistä puhumattakaan.

dav

Ala-asteen puolivälin jälkeen se oma tyttöys alkoi korostumaan. Aloin ajattelemaan selkeästi erilleen, että nuo on poikia ja minä olen tyttö. Oli tyttöjen juttuja mitä pojat ei tajunneet. Ensin My little ponyja ja Barbeja, sitten alkoi olla jo vähän ihastuksia ja idoleita. Luettiin innolla Suosikista Bees & Honey-palstaa, Sinä & Minä lehden rakkausnovelleja ja myöhemmässä vaiheessa aikuisten naisten Reginasta niitä ”Naisen unelmia”. Käytiin kirjastossa lukemassa kaikkia teiniopuksia kun siihen aikaan ei ollut nettiä. Se oli tavallaan aika suloista.

dav

Sain perjantaina käsiini Merja Asikaisen kirjoittaman ”Näin minusta tuli tyttö” -kirjan, jonka johdanto ynnää hyvin sen maailman jossa muistan hyvin eläneeni.

”Tämä kirja on juuri sinulle. SInulle ihana tyttö, joka olet kasvamassa ja kehittymässä kukoistavaksi nuoreksi naiseksi. Olet siinä vaiheessa elämää, että kaikki on mahdollista. Elämä on ihanasti nupullaan ja tulevaisuus muokattavissa sellaiseksi kuin haluat. Kohtaloa ei kukaan voi hallita, mutta elämää pystyy ohjailemaan haluttuun suuntaan.

Teinivuodet ovat oikea aarreaitta täynnä uusia mahdollisuuksia ja kokemuksia. Mukaan mahtuu myös järisyttäviä tunnekuohuja ja paljon pohdittavaa. Kaikki kuitenkin aina selviää. Joskus voi tuntua, että kellään muulla ei ole tällaista. Paitsi, että onpas. Aika monella muullakin on samanlaista – tai ainakin melkein. Tai joillakin jopa kurjempaa. Ihan ymmärrettävää, että se ei tule aina mieleen kaiken myllerryksen keskellä, mutta kasvukipuja on ihan jokaisella.”

dav

Selailin kirjaa läpi ja luin monien julkkisten kokemuksia omasta naiseksi kasvustaan ja siitä millainen on olla teini-ikäinen tyttö. Aika paljon oli samoja ajatuksia ja kokemuksia, ja mieleen nousi paljon muistoja.

Kirjassa julkkisten omien kokemusten lisäksi puhuu myös ammattilaiset jotka saavat oman suunvuoronsa monia tyttöjä askarruttavissa asioissa. Mä olisin halunnut tälläisen kirjan silloin kun mä olin nuori!

bty
Hassua on kuinka muistan vieläkin kuin eilisen tosi monia asioita ala-asteen lopulta ja yläasteelta, ja murros-iän myrskyt ja kuvitelmat siitä kuinka on varmana ihan ainoa kellä on tällaista oli pinnalla.

En ymmärtänyt omaa persoonallisuuttani ja kauneuttani. Inhosin sivuprofiiliani, hyppyrinenääni ja korkeaa otsaani. Mietin miksi mun täytyy olla kaikkia poikia pidempi ja miksei mua koskaan haeta limudiscossa hitaille? Silti olin suosittu tyttö mutta senkin kuoren takana oli paljon avoimia kysymyksiä.

Oi niitä aikoja, ei voi muuta sanoa :)

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa

Eve / Queen Of Everything

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta