Terveellistä pikaruokaa

IMG_20150715_095452
Onko sellaista? Pikaruokaa joka olisi terveellistä ja ravitsevaa, mutta nopeasti saatavilla, mahdollisimman valmista ja helppoa…

Olen ihan liian laiska valmistamaan ruokaa tällä hetkellä, ja eilenkin ostin itselleni valmiita jauhemaksapihvejä ruokakaupan lämmintiskiltä. Kylkeen jaksoin lämmittää herne-kukkakaali-porkkana-papusekoitusta, mutta olisin toki halunnut kylkeen myös esim. perunaa, vaan arvata saattaa etten viitsi sellaisia keitellä.

Älyttömintä mitä syömisissäni on pielessä on se että ostan intopuuskissani terveellistä, hyvää ja järkevää ruokaa, ja sitten mätän ne kaikki avaamattomina roskikseen kun vanhenevat jääkaapissa. Tekisi mieli vain täytettyjä sämpylöitä, prosessoitua ruokaa, helppoa ja nopeaa.

Mielelläni söisin herkullisia, terveellisiä ja ravitsevia aterioita, mutta en vaan saa aikaiseksi niitä valmistaa. Mikä porkkanaksi? Onko meal preppingistä vaan tehtävä tapa ja kerralla duunattava monen päivän safkat niin sillä siitä pääsisi? Miten te toimitte?

Eve / Queen Of Everything

20 vastausta artikkeliin “Terveellistä pikaruokaa”

  1. Juu, siinä se. Sanoit lopuksi koko asian ytimen ihan itse.

    Kokkaamisesta pitää tulla nopeaa, rutiininomaista, pitää hyväksyä se, ettei ruoka ole 100% ajasta, aina ja ikuisesti herkkua, vaan ehkä 80% ajasta polttoainetta, joka lapetaan sisään ja jatketaan muuta elämää, tekemistä. Se ei tarkoita sitä, että ruoka olisi pahaa, eli esim. styroks…köh, siis riisikakkuja, vaan semmoista ”ihan ok, menettelee” murkinaa. Ja kyllä sitä pääosin on järkevä tehdä iso satsi kerralla, jotta minimoi kokkaukseen käytetyn ajan ja vaivan määrän verrattuna terveellisen, kohtuuhintaisen ja ”ihan ok” makuisen ruoan saatavuuteen.

  2. On varmaan yksilöllistä mikä kenellekin sopii ton ruuan tekemisen kanssa jotta tulis syötyä terveellisesti ja normaalisti. Itte oon tehnyt ruuanlaitosta aika yksinkertaista ja onnekseni tykkään kokata.

    Nytkin mulla on jääkaapissa eilen valmistettuja uunijuureksia ja keitän parasta aikaa vihreitä linssejä jotka maustan mieleisekseni ja klo 11 aion syödä siis uunijuureksia ja vihreitä linssejä. =)

    En suostu siihen, että ruoka on vain polttoainetta ja ”menettelee” sapuskaa. Haluan, että se on hyvää ja tykkään kasviksista ja perus ruokaympyrän mukaisesta ruuasta tosi paljon enkä pidä herkkuruokana ns. epäterveellisiä sapuskoita joten mulle tämä on nykyään jo aika iisiä hommaa. Ei se sitä kyllä aina oo ollut.

    Ruoka-asiat syöminen ei oo monelle kovin helppo juttu ja ittekin olen helposti pullistuvaa sorttia ja joudun taistelemaan sen kanssa jatkuvasti, että en syö liian paljon.

  3. Itse olen joutunut pitkin hampain opettelemaan ja hyväksymään sen tosiasian, että ruokaa on vain tehtävä ja välillä on tyydyttävä ”ei niin maukkaaseen” safkaan. Arkena itseä ainakin helpottaa, että esimerkiksi sunnuntaina paistan jauhelihaa valmiiksi, keitän riisit ja esimerkiksi herne-maissi-paprikaa valmiiksi. Sitten on helppo esim. ma-ke ottaa jääkaapista jokaisesta purkista sopiva määrä ja lykätä mikroon. Sitten torstaina taas teen yleensä sen ja seuraavan päivän safkan. Ja lauantaisin on herkkupäivä ;)

    Helppoja arkiruokia on mielestäni juurikin riisi+jauheliha ja siihen jotain kasviksia mitä sitten haluaa. Suosin itse pakastevihanneksia paljon. Uunilohi on myös äärettömän simppeli ja jos ostaa vaikka kilon fileen niin siitä syö jo monta päivää. Kalaan vain mausteet pintaan ja uuniin about 30min. Sillä aikaa keittää vaikka ne perunatkin samalla. Kaikki tälläiset keitettävät ja uunissa laitetut safkat on mun mieleen koska niiden kypsymisaikana voi sitten puuhailla omiaan. Lue: istua puhelin kädessä keittiössä ja selata somea ;) :D

  4. Jo aika pitkään sun blogia seuranneena olen miettinyt oletko masentunut. Tylsä muotisana koko masennus, mutta kova väsymys, saamattomuus yms…vaikkakin olen huomannut että nautit matkustelusta ja kaikesta kauniista. Netistä löytyy hyviä testejä, tässä yksi https://vastaamo.fi/masennus/#testi Mikä siinä onkaan että tarkkaan tietää miten kuuluisi elää jotta voisi hyvin eikä kuitenkaan niin toimi. Kokemusta on!!!

    • On tehty masennustestit ahmimishäiriöklinikalle hakeutuessa. Niiden mukaan päivästä riippuen olen tai en ole masentunut. Masentuneena mua ei kuitenkaan lääkärien näkemyksestä pidetä enkä itsekään koe olevani masentunut. Ahmimishäiriöön syön Optipar-lääkettä joka on myös masennuslääke, eli jos masennusta olisikin niin se olisi jo sitä kautta tavallaan ”hoidossa”. Mä vaan luulen että olen yleisesti varsin mukavuudenhaluinen, laiska ja saamaton ihminen :D Ja väsymys, suurimmaksi osaksi johtuu varmasti liian rasvaisesta ja hiilaripitoisesta ruoasta, väsyttää vähemmästäkin :)

  5. Omalla kohdalla säännöllinen saliharrastus jeesaa terveellistä ja säännöllistä ruokailua. Heti kun siitä on paussia niin alka herkut kiinnostaa enemmän ja nimenomaan liian suurissa määrin..

  6. Mä oon ajatellu sen asian niin, että arkiruoissa harrastan paljolti ruokapreppausta, että sunnuntaina pykään seuraavaan perjantaihin saakka lihat valmiiksi pakastimeen annospusseissa ja saatan keitellä esim. riisit parille päivälle valmiiksi ja salaatin pilkon valmiiksi muovirasiaan. Että sitten vaan lautaselle ja ääntä kohti. Ensinnäkin pitää arkena vireystason hyvänä ja kropan mukana päivän menoissa…ja sitten kun oon arkisin kaavoihini kangistunu ja järjestelmällinen niin mun maailma ei kaadu, jos viikonloppuna ammun naamaani ravintola aterian ja pussin karkkia ja ne maistuukin sitten paremmin, kun ne on semmosia speciaali juttuja.

    Oon vähä semmonen fiilis syöjä kanssa, että kun aurnko paistaa ja linnut laulaa niin tekis mieli torikahville istumaan ja syödä siinä joku hyvä sämpyllä ja vaikka jäätelö päälle ja ihastella kesää. Tai kun sataa vettä niin ois kiva kaivautua sohvaan herkkujen kanssa. Aina on hyvä syy fiilistellä ruoalla, mutta joku kirjottikin, ettei elämä voi olla yhtä herkkua aamusta iltaan ja niin oon sen itellenikin tehny selväksi. Tykkään kyllä mun perus riisi-jauheliha-salaatti comboista, mutta valehtelisin, jos väittäisin etten joka päivä vaikka mieluummin silti söisi jonkun ravintolan kermapekonipastaa ja höystäisi sitä jälkkäri tiramisulla, jos se palvelis mun kroppaa samalla tavalla. :) Mutta se on se valinta. Pitää arki arkena ja sitten, kun haluaa elämään juhlaa niin se maistuukin juhlalta.

  7. Jospa yrittäisit pikkuhiljaa tehdä tämän hetkisistä ruokailutottumuksistasi terveellisiä. Esimerkiksi kuvan juoman vaihdat kivennäisveteen ja kun ostat sämpylän niin valitset täysjyvän tai ruisleipä. Jos teet leipäsi itse, vähennät pikkuhiljaa rasvan määrä ja jossain vaiheessa juuston siivut korvaat kinkulla yms. Leivässäkin kannattaa vältää monen siivun syöntiä vähäisillä päällisillä. Laittaa reilusti kinkkua (4-8 siivua) päälle niin proteiini vie nälän ja pitää sen poissa kauemmin kun 4kpl leipää pelkällä voilla.

    Kun ostat valmiita pihvejä, lupaat itsellesi, että kun ne kerran hankit valmiina, niin vaivaudut itse keittämään perunat. Niiden tekemiseenhän kun oikeasti ei mene kuin alle 1min (heittää kattilaan ja hellalle). Hella tekee loput työt.

    Jos intoudut ostamaan rahkaa niin anna itsellesi lupa laittaa rahkan joukkoon vaikka ihan aitoa hilloa ja vähentelet määrää pikku hiljaa. Ei kannata väkisin alkaa totuttelemaan maustamattoman rahkan makuun. Jossain vaiheessa korvaat hillon marjoilla, johon laitat esim. steviaa.

    Itse teen lounaaksi 4krt/vko maailman helpoimman salaatin. Ostan kaupasta alla olevat tuotteet, josta riittää kahteen lounaaseen:
    4kpl tomaatti
    kurkku
    paprika
    kesäkurpitsa
    300g mautamatonta broileria
    kikherne purkki (go green)
    (joskus paahdan päälle auringonkukansiemeniä NAM)

    Leikkaan kaikki isoiksi paloiksi ja kanan paistamiseen menee 7min. Lautanen on pullollaan ja sen tuhoamiseen menee ainakin 20min. Nälkä lähtee kun rouskuttamiseen menee niin kauan ja olo ei ole kuitenkaan väsynyt koska 90% lautasesta on kasviksia. Seuraavana päivänä on mukava tehdä salaatti, kun kaikki tarvittava on jo hankittu. Tarvitsee vain paloitella 2kpl tomaatti, 1/2 kurkku, paprika, kesäkurpitsa, ja kanakin on valmiiksi paistettu.

    Yksi pieni muutos kerrallaan :)

  8. Kyllä sen ruoan pitää olla valmiiksi tehty ja kerralla isompi satsi! Varsinkaan arkena en jaksa panostaa niin paljoa ruoan esillepanoon vaan lapan sopivat määrän purkkeihin odottamaan :D Yllättävän kauan vie aikaa kun valmistelee kaikki päivän ruoat, mutta on sen arvoista! Ei tule mielitekoa, kiukuttelua ja on sitten vaivatonta kun ruoat on valmiina, suosittelen :)

  9. Mun mielestä arkiruokakin saa olla hyvää eikä tarvi tyytyä ”menettelevään” ruokaan. Terveellinenkin voi tosiaan olla maukasta.. Mä vähän ihmettelen aina näitä jauheliha+riisi tms., että kuka noita jaksaa syödä, ynghn. Johtuneeko heikoista kokkaustaidoista, mene ja tiedä. Hyvänmakuinen ruoka motivoi kokkaamaankin, kun odottaa kuola valuen, että ruoka valmistuis :D Itse käytän monipuolisesti erilaisia mausteita, yrttejä ja öljyjä ja teen itse herkullisia marinadeja ja kastikkeita. Mä kyllä kokkaan melkein joka päivä ja tehdään miehen kanssa ruokaa vaan sen verran, että on yhdet annokset molemmille. Mä oon vähän sitä sorttia, että jos ruoka on hyvää ja sitä on paljon, niin syönkin sitä sitten paljon. Mutta jos sitä ei oo lisää otettavaksi, nii eipä tuu ongelmaa ylensyömiseen :)

    • Mä tuolla aiemmin kirjottelinkin juuri riisistä ja jauhelihasta ;) Mutta siis ei ole kokkaustaidoista kiinni, osaan kyllä tehdä vaativiampiakin ruokia. Mutta en viitsi, enkä jaksa. Saan vatsani täyteen yhtä hyvin tästä jauheliha-riisimössöstä ja olen itse onnellisempi kun ei tarvii käyttää ruokakaupassa ja keittiössä arkisin aikaa. :D Mut meitä on niin moneksi :)

    • Haha, joo siis viittasin ihan yleisesti tähän ilmiöön, että prepataan koko viikoksi riisiä ja jauhelihaa tai kanaa. Tää on kovin yleistä täällä portaalissa niin lukijoiden kuin blogaajienkin kesken :D ja se vaan ihmetyttää, mutta toki makuja on monia.

  10. juu tuttu ongelma, töistä kun tulee väsyneenä niin vaatii välillä todellakin ponnisteluja jaksaa edes mikrossa mitään lämmittää.. :DD
    onneksi vastapainona saan sellasia kokkaus-innostus-kohtauksia joita koitan hyödyntää tekemällä suurempia satseja ruokaa jota voi sitten siellä nimenomaisessa mikrossa seuraavina päivinä lämmittää.

  11. Pitkän päivän jälkeen ruoanlaitto voi vähän kiukuttaa.. mutta tuleepahan silti tehtyä, sillä kaipaan vaihtelua ja makunautintoja. Tällä hetkellä syön vähähiilihydraattisesti, mikä tekee syömisestä sikäli helppoa, että voin latoa lautaselle leikkelettä, juustoa ja kurkkua .. voila. Mutta mielummin kokkailen ”kunnon” aterioita :D Ja kun iskee ihan megaüberlaiskuus niin haetaan miehen kanssa subista salaatit. Ei aina tartte jaksaa tehdä itse.

    Ps: Vihaan meal preppausta. :D

  12. Kaupasta saa esim. lohimedaljonkeja. Ne paistaa viidessä minuutissa. Eikö se ole pikaruokaa ja terveellistä?
    Keitot tulee 20 minuutissa.
    Ehkä sun pitäisi miettiä, että miksi väität itsellesi ettet jaksa. Jaksat varmaan tehdä monia muita asioita?
    Miksi kokkaaminen on sulle niin vastenmielistä? Miksi ennemmin työnnät sisääsi teollista kökköä? Ruuan valmistaminen ei ole vaikeaa eikä sen tartte kestää kauaa. Kananrinnan paistaa parissa minuutissa. Riisi kiehuu siinä parissa kymmenessä minuutissa. Tai heitä vihanneksia paloina ja perunoita pellille ja laita uuniin oliiviöljyn ja mausteiden kanssa 40 minuutiksi 175-200 asteeseen. Tulee itsestään ja on paljon parempaa kuin sämpylät ja pullat.
    Kokkaa kerralla monen päivän satsi. Niin minäkin teen.

  13. Mä teen arkisin lounaseväät valmiiksi tai ainakin puolivalmiiksi usein koko viikolle, paitsi nyt lomalla. Päivälliset tehdään sitä kukaan kun niitä syödään ja tää helpottaa arkea. Ruoka toki on polttoainetta, mutta mulle se on myös nautinto, jonka pitää olla hyvää :)
    Tuossa todella hyvä kommentti Maijalta, pienin muutoksin noita ruokailutottumuksia :)

    http://outikarita.fitfashion.fi/

  14. Vaatiihan se terveellinen, monipuolinen ruokailu vaivannäköä, ja onnistun kehittämään siitä välillä stressiä. Pakko vaan yrittää pitää ruuanvalmistus rutiinina, koska haluan syödä tuoretta ruokaa ja paljon kasviksia. Harrastan jonkun verran meal preppingia, niin ettei joka päivä tarvitsisi olla pilkkomassa ja kypsentämässä, ja ettei nälkäisenä ja vihaisena tulisi ruuan sijaan ahmittua leipää ja herkkuja.

    Kannattaa kokeilla ruuanvalmistusta, palkitsee vaikka itsensä niin että päivän toiseksi ateriaksi saa ostaa täytetyn patongin / valmisruokaa tms (vaikka ei kai ruualla saisi itseään palkita, hmm…). Kaupasta paketti jotain lihaa tai kalaa, erilaisia tuoreita kasviksia (synkässäkin kesässä hyvää on kotimaiset rehut!), tuorejuustoa/smetanaa/kermaa/muu kastike, ja sitten vaan sisulla ja raivolla pilkkomaan ja kokkaamaan. Menee ehkä tunti, mutta onpa sitten ruoka valmiina muutamaksi päiväksi.

    Vaikeinta on aloittaminen ja ahdistavinta on ”pitäisi”-ajattelu :)

  15. Kävitkö tänään maanantaina mannerheimintiellä apteekissa? Taisin nähä sut :) Tai sit kaksoisolennon!

  16. Kyl muistan sinkkuna, et ei itelle oikeen jaksanu kokata… Yleensä tein kaikki ruoat paistinpannulla ja ne koostu jostain vapaavalintaisest lihast, pakastevihanneksist ja nuudeleist. Saatoin jopa heittää munan sekaan. Ahkerana päivänä pilkoin ite vihannekset. Tota söin käytännössä joka päivä.. Myös kalapuikot ja pinaattiletut oli in. Ostin paljon lihaa ja kaikkee pakkaseen. Monien mielestä mun jääkaappi oli käytännös tyhjä, kun säilytän mun kaikkee ruokaa pakkasessa ja kuivakaapis. :D saatoin sinnitellä jopa 2 VK ilman kaupassa käyntiä ::::D jopa leivät säilytin pakkases. Ostin kaiken -30% ja pakkaseen. Sieltä sit lämmitin ittele sämpylän kerrallaan, kun teki mieli. :D syön siis tosi vähä leipää. Käytännös puuroo, rahkaa ja munakast meni eniten. Nyt seurustelles on paljo helpompi kokkaa yhes, ku se työn määrä ei oo niin valtava. Tänää tuli uunilohta ja muussii… Viimeksi ruokaa tehtiin viime viikolla.. Tasan viikko sitten!! :D pitkä aika. Tehtiin iha hillitön setti possusuikalekastiket ja saatiin mutsilt vielä makaroonilaatikkoo. Toisaalta nyt seurustelles on pitänyt opetella sietää sitä et ruokaa heitetään roskiin. :D tiedostan et mä olen se ”hullu” joka pakastaa ja säilöö kaiken, mut ain jos lentää leipää ja jogurtti roskiin, nii alkaa ain auttamatta hermoo kiristää. :’)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta