Läskileiri ja viikko 7

Läskiksi meni. Ei nyt mitään syöksykierrettä mutta suunta huonompaan. Ahmiminen ei ole ongelma, vaan se että viiden aterian noudattaminen on mennyt päin prinkkalaa ja päivän kalorit on otettu yhdessä tai kahdessa erässä. EI NÄIN EVE, EI NÄIN!

Alkuviikko lähti hyvin käyntiin, oli tarmoa ja energiaa. Suunnittelin fiksusti ja tein sitä ruokaakin valmiiksi, makaronilaatikkoa. Osa kuvista unohtui kuvata mutta niinpä vaan ei kauheesti myöskään ollut kuvattavaa. Se että viime viikolla söin sitä lihapasteijaa oli huono enne. Laiskuus, se on se kompastuskivi. Hiilihydraatit ja rasva. Kun annan niille pikkusormen niin pian se vie koko käden. Alan näköjään lipsumaan. Pitäisi tehdä parempia valintoja.

Vaikkei mikään ole kiellettyä, minun ei kannattaisi noita herkkuja näemmä kauheasti syödä. Sitten mulle tulee joku himo, jätän normiruoan syömättä, ruoka ei ylipäätänsä maistu, paastoan ja sitten syön kerralla jotain epäterveellistä rasvaista paskaa. Tämä on saatava katkaistua NYT. Ja nyt mä laitan sille taas stopin enkä anna homman valua hukkaan. Onneksi olen kartalla siitä missä mennään, ja tiedän että nyt pitää jarruttaa tai vauhti alkaa kiihtymään ja kohta syödään taas ihan hälläväliä tyylillä.

20150421_100824_resized 20150421_110611_resized 20150422_171741_resized 20150422_205433_resized 20150423_161700_resized_1 20150423_163004_resized_1 20150424_222643_resized 20150425_102350_resized 20150425_122610_resized 20150426_094934_resized 20150426_130940_resized
Alkuviikko tosiaan näytti vielä hyvälle. Rahkaa tuli syötyä aamupaloilla parina päivänä, ja lounaaksi makaronilaatikkoa. Iltapäivästä prodejuomaa ja sitten illalla olinkin niin väsynyt että jäi päivälliset ja iltapalat syömättä, joten siinä olisi ollut skarpattavaa.

Torstaina oli vapaapäivä. Kävin kasvohoidossa ja shoppailemassa ja sitten vuokraamassa videon. Oli hienoa huomata että naksuja saa ostettua samanlailla kuin irtokarkkeja, joten söin 1/4 normimäärästä, mutta se ei ollut hienoa että nuo naksut ja karkit taisivatkin olla koko päivän ainoa ravinto. Eihän sitä enää muuta kaivannut kun tuollaisia söi…

Sitten viikonloppuna tein ylitöitä ja ah kuinka fiksua, pomot tarjosi ylityön tekijöille pizzaa. Ilmaiseksi. Firman piikkiin. No tietty kaikki söi, ja tietty minäkin. Lauantai oli vielä ok, sillä valitsin parmankinkku lankkupizzan, mutta sunnuntaisen olisi voinut jättää väliin. Hyi hitto tuota rasvan määrää. Hyvää oli mutta… eih. En aio enää syödä pizzaa vaikka ilmaiseksi saisin. Se ei ole hyvää ravintoa useampana päivänä viikossa. Silloin tällöin toimisi.

Niin että mitäs nyt sitten? Ei ainakaan samaa toisteta tällä viikolla. On aika tehdä korjausliike ja nopeaan. Mielenkiintoista on se että tänään on syömishäiriöklinikan ensimmäinen ryhmäterapia. Katsotaan mitä tapahtuu ja mitä siellä sanotaan. Ehkä se alkaa niin että sanon ”Moi, mä oon Eve ja mulla on ahmimishäiriö” ja sitten muut sanoo ”Moi Eve” kuorossa ja taputtaa. Ja sitten me ryhmähalitaan.

Vahvempana tähän viikkoon! 

Eve / Queen Of Everything

9 vastausta artikkeliin “Läskileiri ja viikko 7”

  1. Hei, eksyin lukemaan blogiasi täysin vahingossa, ja tämä juttu ainoastaan luettuna. Syömishäiriöklinikan ryhmäterapia? Ahmimishäiriö? Ihan vain näiden lueteltujen syöminen ei mielestäni tue käsitystäni ahmimishäiriöstä. Näkisin ennemminkin, että olet aikuinen nainen jonka elimistö huutaa energiaa ja ravintoaineita. Ja ruokit tätä syömällä täysin höttöruokaa ja jätät joinakin päivinä energiansaannin täysin vajaaksi. Viisi ateriaa päivässä vaikuttaa hyvältä idealta, kunhan yksi Skyr-rahka tai proteiinijuoma ei ole käsityksesi päivän yhdestä ravintorikkaasta ateriasta. Oletko miettinyt että antaisit syömisesi ammattilaisen vastuulle, ja söisit vain kiltisti annettujen ohjeiden mukaan? Veikkaan että itsetuntosi, kehosi, vireystilasi ja elämänlaatusi voisi kohentua huomattavasti :) ensin siis etsisin minkä energiamäärän kehosi tarvitsee, siten että paino pysyy samana (ei säästöliekillä) ja sitten josko painonpudotus tarpeellinen, niin se kannattaisi pyrkiä tekemään hallitusti -500kcal/vrk -> -0,8 kg. Ja tämä kaikki pelkällä hyvällä!

    • Hei ja kiitos kommentista :) Tosiaan huomaa ettet ole muita kirjoituksia lukenut. Virallinen diagnoosi on ahmimishäiriö ja sitä olen sairastanut vuosikausia. Yleistä on että ahmijat paastoaa ja ahmii vuoronperään. Olen psykiatrin, sekä syömishäiriöihin erikoistuneen lääkärin hoidossa sekä nyt intensiivihoitojaksolla seuraavat kuusi viikkoa. Kyllä tässä viimeisen 15v aikana on aika hyvin selvinnyt että ahmimishäiriöstä on kyse vaikkei juuri tämä posti sitä kertoisikaan juuri sinulle :) Jos olisit lukenut enemmän, tietäisit että syömiseni on ollut sadasti ammattilaisten vastuulla ja ahmimishäiriöinen ei pysty ”syömään kiltisti annettujen ohjeiden mukaan”, muutenhan tämä ahmimishäiriö ja syömishäiriö yleensä ei olisi ongelma :)

  2. Moikku,

    ihan ekaksi tsemppiä kauheasti sun parantumiselle, mutta pakko kysyä pari kysymystä jotka ihmetyttää suuresti: 1.Kun sanot että et pysty syömään kiltisti ohjeiden mukaan, niin mikä sinua estää kokkaamasta kotota terveellistä ja ravitsevaa ruokaa? Mutta silti pystyt syömään pizzaa, karkkia ja sipsejä, joista sinulle tulee henkisesti sekä fyysisesti huono olo? 2. Kun tiedät, että näistä viimeksi mainituista ruoka-aineista tulee sinulle huono olo, ja ne hidastavat parantumistasi, niin miksi silti syöt niitä ? En halua tuomita, yritän vain ymmärtää, että mikä sinua estää tekemästä itsellesi ravintorikasta ja maistuvaa ruokaa, josta tulee sinulle hyvä olo. Sinulla kun selvästi on taitoa ja tietämystä riittävästi sekä halua parantua.

    • Heippa :) Tässä vastauksia: Mulle ei tule henkisesti eikä fyysisesti huono olo epäterveellisestä ruoasta, en siis juurikaan kärsi huonosta omatunnosta tms. syyllisyydentunteista syömisiä kohtaan. Toki jos saisin ahmimiskohtauksen tulisi huono olo, mutta ne on olleet aika hyvin kurissa. Terveellinen ja ravitseva ruoka ei yleensä ole sitä mikä tyydyttää ahmimishäiriöistä ihmistä, siitä ei saa mielihyvää ja nautintoa. Ahmimishäiriö on sairautena ihan kuten huumeriippuvuus tms, ja siinä haetaan sitä mielihyvän tunnetta mitä aine/ruoka X tai Y aiheuttaa. Se terveellisten ruokien kokkailu auttaa kyllä (ja viime viikolla onnistuin esim. makaronilaatikon kanssa), mutta pidemmän päälle jättää olon hyvin tyhjäksi. Sitä silloin alkaa skippaamaan normaaleja ruokia, paastoaa, jättää syömättä, ja kasvattaa nälkää että saa syötyä sitten herkkuja. En osaa kaikkeen vastata miksi näin toimii, mutta siitä juuri hoidossa opetellaan poispäin :)

  3. Yes! Nyt muutama juttu ja kommentti luettuna. Hyvä että olet hoitosuhteessa ja ongelman varsinaiset syyt pyritään hoitamaan, sillä tämä syömishäiriö on todennäköisesti vain oire. Edelleen siis tietenkin kannatan sitä riittävää ravintoa ja ravintorikkautta avuksi kehon ja pään hyvinvoinnille oman kykeneväisyyden mukaan, mutta heitän lisäksi myös suosituksen kokeilla miten pitempi kuuri maitohappobakteereja voisi mahdollisesti lisäksi auttaa :)

  4. Mulla ei ole ahmimishäiriötä, mutta kyllä tunnistan itselläni noita samoja ongelmia. Esimerkiksi saatan olla monta tuntia syömättä kun ei ole ”mitään syötävää” ja ruuanlaitosta en nauti millään tasolla. Sitten on kuitenkin ookoo vetää sipsejä ja pari suklaapatukkaa vaikka nälkä olisi lähtenyt sillä parjatulla leivälläkin. Joskus kyllä ihmettelee että mikä siitä kunnon ruuan syömisestä tekee niin vaikeaa, mutta kun asia vaan on niin. Mun mielestä nuo ovat lähellä supersankareita jotka jaksavat aina vääntää kotiruuat ja salaatit vimpan päälle läpi vuosien ja elämäntilanteiden.
    Kyllä tuo sun pohdinta kuulostaa ihan järkevältä etkä ton tekstin perusteella vaikuta mitenkään epätasapainoiselta, vaan ihan hyvin sä vedät :)

  5. Joskus on huonompiakin viikkoja:) mahtavaa että ymmärrät pikkuhiljaa minkälaisen olon roskaruoka aiheuttaa ja valitset parempia vaihtoehtoja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta