Lihas herää eloon läskin alla

Se iski pari päivää sitten. Se tunne. Tuli tunne että nyt mä saan muutettua epäsäännöllisestä säännöllisen ja otan itseäni niskasta kiinni. Opettelenhan syömään, niin samalla voin opetella taas treenaamaan, en niin että käyn silloin tällöin, vaan niin että pidän rutiineista kiinni. Lihakset kaipasi taas jotain tekemistä eikä vain taikinamaisen läskin alla lepäämistä. Halusin antaa niille enemmän hommia. Eilen illalla mä sen tein.

Avasin Elloksen paketin ja kaivoin muutaman tilaamani tuotteen heti päälleni. Ne tennarit mistä unelmoin. Ne arkikäyttöön tulevat. Ne sujautin jalkaan, uudet trikoot myös, topin ja hupparin. Kuulokkeet korviin ja nupit kaakkoon. Musiikki soimaan ja sen energialla reippailinkin mukavaa alkulämpöä hankkien salille kuin kaksikymmentä kiloa kevyempänä.

IMG_20150424_212009
Juoksumaton päälle. Lisää vauhtia. Vauhdikkaampi biisi. Lisää vauhtia. Meni jo hölkäksi mutta oli tunne että jaksaisin vieläkin kovempaa. Hymyilytti samalla kun suolaiset hikipisarat kimmelsivät ripsien päissä ja yrittivät valua silmiini. Treenasin ojentajia. Ylätaljaa. Hauista. Vatsoja. Hieman jalkoja. Aineenvaihdunta hyrräsi ja hiki lensi. Hiki lensi niin maan perkeleesti vaikka treenaaminen olikin aika satujumppaa. Ihan mahtava fiilis, tänään uusiksi!

Tervetuloa takaisin aktiivinen salitreeni. Mulla on ollut ikävä sua!

Eve / Queen Of Everything

6 vastausta artikkeliin “Lihas herää eloon läskin alla”

  1. Hei Eve! Olen lukenut jo pidempään blogiasi ja tietkö, mulle tulee niin hyvä mieli siitä että menet eteenpäin -omaa tahtiasi ja itseä kuunnellen! Mä uskon, että sä saavutat loistavan tasapainon itsesi kanssa, kun kuljet omaa polkuasi ja tunnustelet, mitä kroppa kaipaa! Musta sun ateriakoot näyttää hyvin kohtuullisilta ja oon niin iloinen, että oot löytänyt treeninkin taas mukaan kuvioihin ! <3 ihanaa kevään jatkoa ! :)

    • Kiitos kommentista :) Kiva tosiaan on se että oon tajunnut tän ”omassa tahdissa” menemisen tärkeyden, sillä oppikirjan mukaan kun en pysty suorittamaan niin yritän muistaa että on toisiakin tapoja kuin suoraan luovuttaa :D Kyllä tää tästä hiljakseen!

  2. Aivan mahtava postaus! Koko päivä on ollut pelkkää kyrpiintynyttä laahaamista, kunnes just ennen treeniä luin tämän postauksen. Tekstiä lukiessa oikein visualisoin mielessäni nuo kuvailemasi fiilikset, ja ai että miten hyvin reeni kulki sen henkisen buustin siivittämänä! :D KIITOS!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta