Onko Bull Mentula just sulle se paras valmentaja?

Tää aihe on varmaan vähän veitsenterällä taiteilua mutta ajattelinpa avata suuren suuni taas kerran. Ihan näin ensimmäisissä lauseissa haluan tuoda julki sen että en ole ketään valmentajaa dissaamassa, mutta kyseenalaistan sen sopiiko tietyn alan ja taustan omaavat personal trainerit ihan kaikille. Mitään en julista faktoina mutta pienoista mutu-fiilistelyä tässä on mukana. Koska suomalaisten läskejä vastaan on ollut yksi iso firma taistelemassa niin käytän nyt heitä esimerkkinä osassa kirjoitustani.

Fitfarmin dieetit on olleet kova sana, ja Jutta ja Bull koko kansan rakastama keulakuva firmalle. Kaikki tietää Fitfarmin ja heidän menestystarinoitaan on saatu seurata televisiosta, sosiaalisesta mediasta ja lehtien sivuilta. Fitfarmilla on saatu ihan mielettömiä tuloksia aikaan, mutta toki on ollut myös niitä ketkä eivät onnistu. Mä oon ollut yksi epäonnistuja.

Onnistumisen takaa motivaatio, se että itse tekee sen työn koska kukaan muu ei sitä voi sun puolesta tehdä. Fitfarmilla nettivalmennuksessa annetaan hyvät ohjeet, apua ja neuvoja, myös sitä ryhmän tukea. Saa ruokavalion ja treeniohjelman, eli ei pitäisi olla siitä kiinni. Eikä se olekaan, sillä se on vain itsestään kiinni. Fitfarmin dieettiläiseltä vaaditaan selkärankaa noudattaa annettuja ohjeita ihan siinä mitä muissakin dieettiohjelmissa, mutta erityisen raudanlujaa tahtoa se vaatii koska kalorimäärät ovat usein aika alhaisia. Käsitykseni mukaan ruokavalioiden suhteen saa soveltaa nykyään kai aika hyvinkin, mulle se olisi ollut jo aikoinaan enemmän kuin tarpeellista. Ehdoton ei ja kaikki loppu heti nyt ja kuudessa kuukaudessa lavakuntoon -rääkit ei vaan sovi mulle. Eivätkä ne sovi ylipäätään ahmimishäiriöön taipuvaisille ylipainoisille, sillä dieetti yleensä on laukaiseva tekijä ahmimiskohtaukselle. Nyt tullaankin siihen mikä on tärkeää: Fitfarm on ottanut mukaan mentaalivalmennuksen joka on todella monen ylipainoisen ihmisen kohdalla jopa kovaa treenaamista ja tiukkaa ruokavaliota tärkeämpi asia. Siitä annan plussaa. Se on tärkeämpää kuin moni osaa kuvitellakaan.

20150316_141043_resized

Mä olen ostanut Fitfarmin nettivalmennusohjelman ja ajatellut että ryhmän tuki olisi se joka auttaisi jaksamaan. Faktahan oli se että tiesin ja tiedän edelleen kuinka syödä. Voin kirjoittaa dieettiohjelman jollekin tyypille vaikka tältä seisomalta, mutta se on aina se että on eri asia tietää kuin pystyä toteuttamaan se teoria. Practise what you preach. Laihduin Fitfarmin dieetillä just niin kuin pitikin eli siinä dieetissä ei ole mitään vikaa. Mä laihduin just tasan niin kauan kun sitä pystyin noudattamaan, mutta faktahan oli että se ei kovin pitkä aika ollut. Dieettiohjelma oli kyllä toimiva, mutta jos ei pää kestä niin se ei kestä, ja aika monella pullukalla juuri se on se varsinainen ongelma.

Olettamus on että ylipainoinen on laiska ja tyhmä. Hei, nyt haloo taas. Laiska ehkä, mutta harva ylipainoinen on oikeasti jotenkin niin tyhmä ettei ymmärrä mikä ruoka on huonoksi, kuinka paljon on liikaa, ja mitä siitä ravinnosta pitäisi saada irti itselleen. Kyllä normaalijärkiset ihmiset nykypäivänä tietää mitä oman terveyden ja hyvinvoinnin eteen tulee tehdä, mutta taas tullaan siihen kuinka vaikeaa sitä on toteuttaa. On fakta että liikkumalla ja syömällä alle kulutuksen rasva tulee palamaan eikä se ole mitään rakettitiedettä, mutta kaikki se muu tuossa ympärillä mikä pitää paletin kasassa onkin se kaikista keskeisin avain.

Mulla itselläni on valmentajana ollut myös kehonrakennuksen raskaassa sarjassa menestynyt vanha konkari joka osasi tehdä mulle loistavan treeniohjelman ja toimivan ruokavalion, mutta valmentaja ei kuitenkaan ole mikään psykiatri. Pidettiin yhteyttä viikottain, oli kimppatreeniä ja yhteispalaveria tiiviiseen tahtiin ja homma oli paperilla loistava. Ihailen myös Bullin kuntoa että wau, onpa siinä iso mörkö, rasvat alhaalla ja lihakset pumpissa, ihan maailmallakin päässyt kisaamaan, toi todellakin tietää mitä se tekee. Mutta vaikka Bullikin on kehonrakennuksessa ja diettaamisessa aika guru niin se ei silti tarkoita että hän ymmärtäisi ”läskin sielunelämää” mitenkään erityisen hyvin, itseasiassa todennäköisesti jopa päinvastoin. Sen takia se Bulli siellä kirjoittaakin vain treeni- ja ruokaohjelmia ja antaa osaavampien hoitaa sen korvien välisen puolen. Ihminen joka on pystynyt kurinalaisesti suorittamaan ja määrätietoisesti noudattamaan jotain tiettyä elämäntyyliä jo vuosikausia ja muokkaamaan kehoaan äärirajoille, ei koskaan tule oikeasti ymmärtämään sitä ylipainoisen ihmisen ongelmaa, sitä miksi ei ole selkärankaa ja miksei vaan voi ryhdistäytyä.

Etenkin bodylajien harrastajilla ja sen alan valmentajilla on aika yksioikoinen asenne ylipainoon ja siitä eroon pääsemiseen: Vähemmän ruokaa, enemmän treeniä. Kuluta enemmän kuin syöt niin laihdut. Oliko keskitysleirillä selluliittia? Nyt vaan pidät pääsi. Kuinka paljon sä tätä haluat?

20150316_170756_resized

On oikeasti todella loistava juttu että juurikin mentaalivalmennusta tarjotaan nykyään näissä dieettiohjelmissa tukena, koska sitä todellisuudessa tarvii huomattavasti suurempi joukko kuin kukaan tajuaakaan. Jokin jossain on mennyt hieman vinksalleen jos ja kun on syöty itsensä muodottomiksi mätisäkeiksi, ja se vika vika on korvien välissä. Se ei sieltä poistu vain treenaamalla kovaa ja syömällä oikein, usein siihen tarvitaan vähän muutakin. Toki on olemassa ihan tavallisia onnellisia pullukoita joille lihominen eikä laihtuminen ole mikään big deal, mutta silloin kun puhutaan reilusti ylipainoisista, lähes 50-100kg tiputtajista aletaan olemaan ihan toisessa maailmassa, maailmassa mitä robotin tavoin elävä bodari ei pysty ymmärtämään.

Health’s Kitchenin Pauliina pohdiskeli aiemmin kirjoituksessaan sitä miksi on tullut alunperin lihavaksi, ja mitä kaikkea se vaati päästä pois siitä läskikuplasta. Patu myös pohti pitäisikö hänen ehkä joskus alkaa personal traineriksi, ja mulla on vastaus. Pitäisi. Yksi paras asia mitä entinen ylipainoinen ihminen voi tehdä on antaa vertaistukea, ja ylipainoinen diettaaja tarvii usein todistuksen joltain toiselta jolla on omaa kokemusta. Sä pystyt tähän koska mäkin pystyin. Nyt mä oon hot, ennen olin not.

On helppo puhua aiheesta josta tietää vain teoriassa mutta ei itsellään ole minkaanlaista henkilökohtaista kokemusta. Mäkin voin mennä koska tahansa puhumaan katkolle siitä kuinka nistien tulee vain lopettaa se kaman vetäminen ja kerron kuinka helppoa se on kun tekee vain näin ja näin. Mut ei se oo. Mä en huumeidenkäytöstä ja riippuvuudesta tiedä paskaakaan vaikka olisin kuinka kirjoja lukenut. Se että entinen ylipainoinen kamppailee itsensä normaaliksi antaa huomattavasti paremmat rahkeet lähteä muita neuvomaan, ja siitä samasta syystä A-klinikoilla on usein entisiä käyttäjiä puhumassa. Se jos mikä on uskottavaa. Mä tein sen, mä selvisin. Mä nousin pohjalta vaikka olin ojassa.

Mitä ootte mieltä? Olisiko entisille ylipainoisille kysyntää personal trainerina? Uskottavuus ei ainakaan pitäisi olla ongelma eikä kukaan voisi sanoa ettei tiedä mistä puhuu.

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa

Eve / Queen Of Everything

20 vastausta artikkeliin “Onko Bull Mentula just sulle se paras valmentaja?”

  1. Nyt oli hyvä juttu! Oikeesti. Totta kai niitä ohjelmia noudattamalla yleensä tapahtuu muutosta mutta kun se ei ole niin yksinkertaista! Aina ei jaksa mennä salille, aamulenkit ei todellakaan vaan kiinnosta koska ne on vastenmielisiä ja uni maittaa paremmin (vaikka kyllä haluan mahan pois eli se ei prkl ole siitä halusta kiinni) ja joskus (usein) vaan tekee mieli karkkia!!!!! Ja joskus vaan ei jaksaisi koko ajan yrittää.

    Esim minä jolle tapahtuu muutosta ihan sairaan hitaasti (valmennusta ollut takana 4kk ja lähtenyt n.2kiloa

    • Mentaalipuoleen kannattaa selkeesti panostaa jos hommat ei mene ihan niin kuin oppikirjassa, koska silloin just kun sen laiminlyö niin ei niistä hienoista ohjeista ole mitään hyötyä. Tsemppiä sulle! :)

  2. Äh ei taaskaan tuu kokonaisena, ainakin mulle näyttää että puolet puuttuu! Sori tää mun sähellys!!

    • No tuntuikin vähän loppuvan kesken, ilmeisesti puhelimella kirjoitat? Sulta tuli neljästi sama kesken jäänyt kommentti, mutta tämän yhden julkaisin. Kirjoittele loput vaan vielä :)

  3. puhelimella kirjoitin, mutta nyt koneella! Näin siis : Nyt oli hyvä juttu! Oikeesti. Totta kai niitä ohjelmia noudattamalla yleensä tapahtuu muutosta mutta kun se ei ole niin yksinkertaista! Aina ei jaksa mennä salille, aamulenkit ei todellakaan vaan kiinnosta koska ne on vastenmielisiä ja uni maittaa paremmin (vaikka kyllä haluan mahan pois eli se ei prkl ole siitä halusta kiinni) ja joskus (usein) vaan tekee mieli karkkia!!!! Ja joskus ei vaan jaksaisi koko ajan yrittää.

    Esim minä jolle tapahtuu muutosta ihan sairaan hitaasti (valmennusta ollut takana 4kk ja lähtenyt noin 2 kiloa. entä senttejä? varmaan kaksi niitäkin) niin sitten kysytään miksi ei jaksa yrittää? No miksiköhän? ensin yritin ja jos tämä on lopputuloksena niin jes. Nyt tuntuu että mitä hiton järkeä niitä on ees noudattaa kun mun tapauksessa tapahtuu niin hitaasti.. ja silloin pää oli mukana!! Nyt ei enää jaksa kiinnostaa ollenkaan. tuntuu että turhaan luovuin kaikesta ja miehelleni vaan kiukuttelin!

    Oon myös kerran käyny mentaalivalmennuksessa, mutta oli vähän turha mulle. Eikä herkkuhimokaan hävinnyt :DD

    Tää on vaa niin vaikeeta!! Mitä mun pitäis tehä? Varmaan noudattaa vaan ohjelmia ja mennä salille ja lenkille, ja tietysti lakata murehtimasta tätä ;) …. jjep!!

    Toivottavasti nyt tuli perille :)

    • Mikäli mentaalivalmennus ei riitä, luulen että tarvitaan hieman ammattimaisempaa apua. Itsekään en ole edes mitään mentaalivalmennuksia kokeillut vaan purkanut omaa vyyhtiäni psykiatrilla, mutta uskon että monelle jo pelkkä mentaalivalmennus auttaa paljon. Sitten jos on niitä haasteellisempia solmuja ja esim. syömishäiriötausta niin melkeinpä menisin ihan lääkärin puheille. :)

  4. Kun ei oo ees syömishäiriötaustaa! Ehkä mun herkkuhimoihin ei auta mikään ja kun vatsani ei halua kadota :D

    • No äläs nyt heitä kirvestä kaivoon. Ehkä pitää vaan ajatella että oot normaali mukavuudenhaluinen ihminen. Semmosta se on, elämä. Ei kaikki pysty roboilemaan eikä se tarkoita että olisi jotenkin huonompi ihminen :)

    • Taas mainostan IIFYM:iä. Ajattele jos voisitkin syödä JOKA PÄIVÄ jotain josta todella pidät? Joo, on hyvä oppia uusia terveellisiä tapoja, mutta todellisuudessa herkkusuusta ei saa ”clean eater viherpirtelöpipertäjää” ihan noin vaan, tai ehkä joistakin saa mutta nekin joista ei saa, ovat tärkeitä. Mitä jos..ajatella.. Siinä ihmisessä ei oliskaan mitään vikaa vaan se vika löytyis sieltä dietistä?

    • Mä syön nyt joka päivä jotain mistä mä todella pidän, sillä syön vain mun mieleen hyvänmakuisia juttuja. En kirjoita itselleni mitään ruokavaliota ja tarkkaa ohjelmaa mitä mun pitäisi joka päivä noudattaa, koska se on just se mikä ahdistaa. Mulla ei myöskään ole mitään makroja enkä sellaisia halua, koska silloin musta tuntuu että taas pitää kytätä ja rajoittaa. Mä haluan olla vain normaali ja elää normaalisti ja sitä mukaa syön normaalisti. Tää tyyli ainakin toistaiseksi on loistava, toki en voi luvata jatkosta. Syön hyvää jos haluan, mutta syön sitä niin kuin normaalit ihmiset syö :)

  5. Niinpä. Tämän kauden superdieetti- TV ohjelmassaon pistänyt erityisesti silmään se, miten väsyneitä ne ihmiset on olleet dieetin aikana. Tietysti paineet on varmasti aikamoiset kun laihtumisensa laittaa kaiken kansan nähtäville, mutta vissiin aika tiukkaa on treenaaminen ja syöminen.

    Ja eiks ne aamuaerobiset ole jo vähän menneet muodista..

    • Mä en ole nyt katsonutkaan jos uusimmat on alkaneet. Pitääpä alkaa seuraamaan :) Väsymys kylläkään ei oo mikään uusi ja outo juttu jos kyseessä on joku 6kk superdieetti, silloin sitä vedetäänkin kovaa ja joskus varmaan ihan äärirajoilla.

      Aamuaerobisiin se kommentti että mä en tee, enkä ala tekemään väkisin jos ei huvita. Se myytti niistä on jo aikoja sitten tuhottu vaikkakin sen puolesta liputtajia on vaikka kuinka. Jos siitä tykkää ja se sopii muuhun rytmiin niin sehän on hyvä juttu, mutta hampaat irvessä väkisin ei mun mielestä kannata tai tappaa sen viimeisenkin ilon liikkumisesta.

  6. No jos vaikka yx Superdieettiläinenkin tänne vastailis :D

    Hyvää mietintää Eve ja olen ehdottomasti samaa mieltä, että kyse on todella paljon mentaalipuolesta. Sieltähän se kaikki muutos lähtee.
    Koko paketti tulisi hoitaa kuntoon ja antaa muutokselle aikaa, sillä pysyvä muutos kehossa vaatii päältä isoja muutoksia. Normaalisti mielestäni ei olekaan tarkoitus, että ihminen laihduttaa huimia summia itsekseen tai edes perus valmennuksessa lyhyessä ajassa. Itse koen olleeni onnekas, että pääsin ohjelmaan ja tukenani oli läheisteni lisäksi Fitfarmin tiimi, jotka käyttivät meihin Superdieettiläisiin (ohjelmassa) tooodella paljon aikaa ja tukea.
    Välillä oli rankempaa ja toki mentiin pienillä kaloreillakin, mutta tuloksia lähdettiin hakemaan puolessa vuodessa ja ainakaan itse en kärsinyt missään vaiheessa ruokavaliosta. Mentaalivalmennusta saisi kyllä tarjota kaikille :D :P

    Nyt kun olen toteuttamassa yhtä unelmaani ja tähtäämässä ensimmäisiin ja tod.näk. ainoisiin Body Fitness kisoihini vuoden päästä, on mentaalipuolen oltava kunnossa. Lähes kaksi vuotta on tehty työtä kehon ja mielen tasapainoilussa ja tiedän ettei se ole helppoa yksin tai edes yhdessä. Moni entinen pullukka tarvitsisi tukea vielä pitkään muutoksen jälkeen ja onkin ihan huippua, että Fitfarm on ottanut nyt myös tuon mentaalipuolen valmennuksen ”kaikkien saataville”. Voi olla, että samaa palvelua on myös muillakin tahoilla, mutta tämä tuote nyt oli itselläni tiedossa… :) Iso peukku siis mentaalivalmennuselle ei brändikeskeinen kommentti :D
    Pidemmän päälle itselläni on ajatuksena kouluttautua sivuammatiksi personal trainerin tutkinto, voidakseni auttaa muita omilla kokemuksillani ja tulevaisuuden ammattitaidoillani. Eli juurikin samoista syistä kun kirjoittelitkin :) Itse uskon, että vertaistuki ja esimerkki antaa uskoa muutokseen. Tarpeita ja tarjontaa on varmasti jokaiselle ja hyvä niin.

    Aurinoista kevättä :)

    – Ayse

    • Kiitos hyvästä kommentista ja hieno homma että sulla on homma hallussa :) Mentaalipuolen juttuja ei voi kyllä liikaa painottaa, niitä on tähän mennessä painotettu aivan liian vähän. Fitfarm on siitä esimerkillisesti toiminut että on alettu huomioimaan se ettei se nyt olekaan ihan niin yksinkertaista että tehdään ruokavalio ja treeniohjelma ja sanotaan et no ni, anti mennä! :)

  7. Todella rakentavaa pohdintaa Eve! Toivottavasti Suomeen rantautuisi yhä enemmän mentaalivalmennusidealogiaa ja ihmiset osaisivat myös oikeasti hakea apua siitä pelkän ruokavalion ja treeniohjelmien lisäksi. Todella harva paljon painoa pudottanut tai kokonaan uudet elämäntavat nopeassa ajassa opiskellut ihminen pysyy uusissa mitoissaan pidemmän päälle, ellei pää ole ollut prosessissa mukana.

    Kiitos rehellisestä blogistasi ja avoimuudestasi. Olen tämän hiljattain löytänyt ja sait minusta kyllä vakkariseuraajan. Aurinkoista kevättä!

    T

    • Kiva että näit tämän rakentavana pohdintana, koska juuri se oli tarkoitukseni, eikä suinkaan lytätä bodarivalmentajia tai esim. Fitfarmia :) Moni tarvisi hieman laajempaa tukea ja juuri sitä henkisen puolen psyykkausta onnistuakseen, joten siihen olisi panostettava enemmän. Tervetuloa vaan seuraamaan :)

  8. Mää oon ekana jonossa Patun asiakkaaks heti ku se vaan rupee valmentaan :D Mä ainakin koen että on paljon motivoivampaa kun näkee konkreettisesti sen tuloksen mitä sillä treenillä ja ruokavaliolla saa aikaan. Kaikki kunnioitus superkireille jumppatyttöfitness pt:lle mutta te lähinnä masennatte tän läskin takasin sohvan nurkkaan kun ”emmää kuitenkaan ikinä pääse tohon kuntoon” ;(

    • No onhan se Patukin aika ”superkiree fitnesstyttö”, että sinänsä, mutta itsekin arvostan enemmän sitä jos työ on ollut 2-3krt kovempi kuin muilla, tosin ei se muiden saavutusta mitenkään huononna. Mut se mikä itsellä on tossa ajatuksena on se että sellainen valmentaja ainakin pystyy sanomaan omakohtaisesti että hei, mä oon tehnyt tän itsekin ja mä tiedän mitä helvettiä tää on. Sä pystyt koska mäkin pystyn! :)

  9. Hmm, ymmärsit ehkä mut väärin mutta sitä mä just meinasinki että koska Patu on kisakiree fitnessmisu ja silti lähtökohdat ollu aika lailla samat ku meitsillä niin ajattelen että perkele kyllä mäkin sitten pystyn!! Mutta siis muuteski mun pointti oli että hyvä ja ajatuksia herättävä teksti. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta