Läskileiriä viikko takana

Viime maanantaina se alkoi. Se oli se sunnuntain posti jossa päätin avautua oikein asenteella, ja sitä myöten ottaa uuden asenteen elämääni, en suinkaan ensimmäistä mutta tällä kertaa viimeistä kertaa. Oon sanonut sadasti ennenkin että nyt mä tsemppaan ja nyt mä pysyn ruodussa, mutta nyt mä tiedän että pysyn ihan oikeasti. Kaikki on tällä kertaa erilailla.

En tosiaan ole yrittänyt elää mitään hoocee fitnessbeibe elämää. Oon ymmärtänyt sen että vaikka olisi kiva omata rautainen selkäranka, juosta aamusta Töölönlahtea ja iltapäivästä riekkua porraskoneessa, niin se ei oo mun juttu. Mun on turha yrittää olla NOPAINNOGAIN-Fitfarmin dieetillä jossa kasviksetkin punnitaan ja saa syödä vain vihreää. Se hieno ajatus siitä kuuden kuukauden dietistä missä läskistä tehdään nopeasti bikinikissa on siinä vaiheessa täysin utopiaa jos pistetään mukavuudenhaluinen ihminen noin tiukkaa settiä noudattamaan. Mitä hyötyä on hienosta miinus viistuhatta kaloria keskitysleiri -dieetistä jos sitä ei pysty paria päivää tai viikkoa kauemmin noudattamaan, ja koko senkin ajan on tatti otsassa?

Viikon perusteella (niin syvällä kokemuksen rintaäänellä kumahtaen että korvatkin menee lukkoon) voin todeta että paras tapa hallita ahmintaa ja pitää yllä motivaatiota on yrittää elää kuin normaali ihminen. Postaukseeni Mikään ei voi pilata tätä sain hyvää kommentointia, ja yhden mieleenpainuvan kommentin kirjoittaja oli Mikaela. Kommentti meni näin:

”Vinkkinä, vaikka et niitä varmaan kaipaakaan, ajattele että haluaisit vaikka olla 70-kiloinen ihminen. Miten sen painoinen ihminen elää? Mitä ja miten se syö, miten se liikkuu, miten se suhtautuu elämään ja tilanteisiin? Meneekö se uimaan kun kaverit kutsuu? Miten se toimii duuniporukan kanssa buffetissa? Kun olet ne selvittänyt, elä sitä elämää jo nyt. Tee ne samat päätökset mitä tekisit jos jo olisit siinä painossa. Jos elät sen painoisen elämää jo nyt, niin kroppa kyllä seuraa perässä. Toivon sulle kauheasti tsemppiä!”

Mikaela on kommenttinsa kanssa asian ytimessä. Mä olen nyt viikon noudattanut tuota ajatusmallia. Mä yritän elää niin kuin normaalit ihmiset tekee. Syön normaaleja määriä normaaleja ruokia. En nyt kyttää hiilarimääriä ja silmä kovana proteiinia, vaan yritän valita mahdollisimman helppoja ja minulle toimivia ruokia. Syön sellaista minkä tiedän syöväni (enkä heittäväni roskiin), sellaista mikä on parempi valinta kuin se mitä kaikista eniten tekisi mieli. Jos syön herkkuja, syön niitä kuten kuka tahansa muu normaali ihminen. Ne ei jätä päivän muita aterioimatta syömättä, ne ei syö pelkästään herkkuja. Eikä ne syö herkkuja kolmen(kymmenen) ihmisen edestä, vaan silleen, noh, normaalin rajoissa.

Porukka on ehkä jonkun verran ihmeissään katsellut kun mä kuvaan jokaisen suupalani, sillä töissä tää korostuu. Mä sanon että joo, hetki, syön kohta. Otan vaan ensin kuvan tästä ja tästä. Ja ei, en ota enää tota yhtä karkkia koska mä söin jo neljä ja mä en jaksa yhtä karkkia kuvata. Onneksi läheiset työkaverit suhtautuu kannustavasti ja huumorilla, niidenkin mielestä tää on hyvä juttu ja tosiaan, hölmöä ottaa yksi karkki kun sekin täytyy kuvata! :D

Viikon ruokakuvat tulee alle, melkeen kaiken muistin kuvata.

Maanantai lähti vahvasti käyntiin. Oli kunnon aamupalaa, lounasta, välipalaa ja illalla vielä kotona yhdistetty päivällinen ja iltapala. Se kenties hieman liikaa, ja voin tunnustaa että söin toisen sämpylän hieman väkisin. Mulle olisi normaalia syödä parikin sämpylää juuri noin, mutta nyt se ei olekaan enää tarpeellista ja pyrin syömään leipää muutenkin vähemmän.

20150310_111858_resized
20150310_122007_resized 20150310_142517_resized 20150310_205732_resized
Tiistai?

Edit: Haha. Tiistai jäi välistä. Kuvat ja teksti on kadonnut eikä niitä ole missään. Noh, söin silloin ihan normaalisti niin kuin muutenkin. Jätetään tämä kommentti tähän ettei kaikki muutkin ala ihmettelemään minne viikosta katosi yksi päivä. Täällä sitä itsekin ihmetellään. Bittiavaruuteen kai! :)

Keskiviikko oli aika peruspäivä. Ei mitään kauhean ihmeellisiä syömisten suhteen.

Oli aamupalaksi rahkaa, lounaaksi pinaattilettuja ja kalkkunanakkeja, välipalaksi suklaista kaurakuitujuomaa, ja vielä myöhemmin söin banaaniakin. Jostain syystä en syönyt mitään kotona illalla. Ei maittanut. Saattoi johtua eilisen tuhdista iltapalasta…

20150312_082811_resized 20150311_140247_resized 20150311_164532_resized

Torstaina mun ruokavalio oli ihan liian raskas jollain kummallisella tavalla, sillä mä oikeesti pärjäsin näillä kahdella aterialla eikä mitään muuta tehnyt mieli eikä ollut nälkä. Luulen että noin 6dl tuollaista mehua aamusta oli jotenkin liikaa, ja sitten kun söin vielä pastaa lounaaksi niin ei mulla ollut nälkä vielä silloinkaan ja tulin vaan entistä täydemmäksi.

Tavoitteeni on syödä aamupala-lounas-välipala-päivällinen-iltapala ja vaikka vielä kakkosvälipala, eli useampikin kerta vuorokaudessa, mutta tässä se jotenkin jäi. En kuitenkaan ota paineita, sillä tämä meni mun ruokailuhistoriaan nähden aivan hemmetin hyvin! Normaalissa tilanteessa olisin sitten ahminut tyyliin kuusi sämpylää illalla.

20150312_102029_resized 20150312_121316_resized

Perjantaina töissä oli hyvän työkaverini läksijäiset ja tarjoiluista otin palan hänen tekemäänsä mutakakkua ja neljä karkkia. Ennenkuulumatonta. Niin pientä kakkupalaa en ole syönyt varmaan ikinä, enkä koskaan vain neljää karkkiakaan. Noh, kerta se on ensimmäinenkin!

Muuten söinkin sitten vähän kaikenlaista, mutta mulle tämä kaikki on enemmän kuin puoli voittoa! Nää on ihan normaalin ihmisen ruokia, normaaleja määriä eikä mitään + 3000kcal yli kulutuksen ja pelkkää rasvaa ja hiilaria.

20150313_114607_resized20150313_093612_resized 20150313_093938_resized 20150313_130732_resized 20150313_142829_resized20150313_225249_resized_1

Viikonloppuna kävi pieni hazardi ja kun ystäväni Ida oli vierailulla, me ehdittiin syödä kaikki muut paitsi jälkkäri ennen kuin otin kuvan. Mutta hei, voin kertoa todistajien läsnäollessa. Mä söin arviolta kolme juustonmakuista riisikakkua sekä kolme pientä coctailpiirakkaa päällyksillä. Päällykset oli pikkuisen juustoa, pippurikinkkua, kevytlevitettä (paprikachili) ja paprikaa ja kurkkua. Lisäksi viinirypäleitä, Pepsi Maxia, ja jälkkäriksi Kingiksen Muru-puikot molemmille. Ja kyllä, tämä oli ainoa ateria jonka söin lauantaina, sillä mä kiireessä unohdin (siivosin innoissani kuusi tuntia putkeen). Mutta mulla ei ollut nälkä, ja mulla oli hyvä olla. Se oli pääasia!

20150314_195111_resized20150314_195106_resizedSunnuntaina mä sitten aamusta nautin kaikessa rauhassa näitä jämiä. Söin lisäksi Valion sokeroimattoman päärynärahkan jossa on paljon proteiinia. Tää päärynä ja persikka on parhaita rahkoja ikinä! Suosittelen :)

Illasta söin vielä hieman ristikkoperunoita ja jauhelihaa, mutta sen mä unohdin kuvata. Noloa. Mutta totta! Kysykää vaikka Hugelta! :)
IMG_20150315_143909
Näin meni siis viikko enkä ole turhaan uhonnut! Ei repsahduksia, kaikki kontrollissa. Ja nyt suhtaudun kaikkeen kuin normaali ihminen => Jos repsahdus tulee niin se tulee eikä siihen jäädä märehtimään ja kierimään. Sen jälkeen taas jatketaan elämää kuten normaali ihminen tekisi.

Ps: Vielä ehtii aloittaa ;)

Eve / Queen Of Everything

13 vastausta artikkeliin “Läskileiriä viikko takana”

  1. Hyvä Eve! Tää malli varmasti toimii paremmin. Susta tulee niin äkänen ja vittumainen jos yrität vetää HC-rahkamuijana sen lähemmäs kilon rahkaa päivässä ja ruuaksi kuivaa kanaa ja riisiä. :D Nyt vielä vaikka kävelylenkkejä ja salia vähä mukaan ;) Mä niin ootan että oon ite takas terveiden kirjoissa ja pääsee taas lenkille. Olo on niin nuutunu ja väsyny kun ei pääse liikkumaan.

    Mutta hetkonen, jäikö tässä tiistai vahingossa kokonaan pois?

    • Haha ja mitä v-ttua? :D Tosiaan tiistai on kadonnut tuhkana tuuleen, tuossa oli tiistain kuvat ja pieni pätkä tekstiäkin. Nyt kuvia ei ole edes mediatiedostoissa, wtf…? Noh, laitoin pienen editin ettei kaikki muutkin ala ihmettelemään yhden päivän katoamista viikosta :D

      Punttitreenin otan takaisin tällä viikolla, viime viikolla en jotenkin uskaltanut yrittää taas kaikkea kerralla. Se kun usein on niin että ruokapuoli päin vittua = treeni kulkee, ruokapuoli kunnossa kitudieetillä = en jaksa käydä salilla. Nyt olis paikka että molemmat vois toimia jopa samaan aikaan, huh kuinka hurjaa :D

      Ja ei, ei lenkkiä. Vihaan lenkkeilyä joten en lähde siihen. Aion olla armollinen itselleni! :P

  2. Hyvältä näyttää, tsemppiä!! Tosi kiva että vinkistä oli apua, tuolla keinolla sain omaa päätäni johonkin järjestykseen kun pudotin painoa sen 35kiloo. Raukkaudesta ja oman kehon ja elämän arvostuksesta se lähtee ;)

  3. Jes, oon susta niiiin ylpeä! Tällä tavalla kun jatkat niin huh huh, helevetin hyvä tulee :)

    Perkele, mullakin alko tekemään mieli pinaattilettuja…

  4. Sain illan naurut tuosta herkkuja koskevasta lauseestasi: eikä ne syö herkkuja kolmen(kymmenen) ihmisen edestä vaan sillee normaalisti. :D toi vaan kiteyttää koko tän älyttömän touhun, miten se ainakin mulla on mennyt. Eli syön monen kymmenen ihmisen edestä vaikka karkkia…
    Aion yrittää muistella tuota lausetta kun seuraavaksi syön herkkuja.. :DD

  5. Tuokommentti jonka olit saanut oli kyllä hyvä vinkki :)
    Hieno startti ollut!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta