Koristelua, kotikuvia ja tunnelmointia

Lapsuuden joulut oli aina mulle vuoden parasta aikaa. Mentiin aina ajoissa äitini vanhempien luo mummolaan. Siellä pääsi rauhassa valmistautumaan jouluaaton odottavaan tunnelmaan ja vieläkin se on mielestäni yksi paras asia elämässäni vaikka mummo ja vaari ovat jo kuolleetkin. Muistot silti elää ja mummolaan liittyvät muistot ovat aina iloisia ja mukavia.

Mummolassa oli ihanat joulukoristeet, oikein semmoiset vanhanaikaiset ja kuluneet. Oli pahvinen Tittelituure-tonttu 50-luvulta, se liimattiin keittiön seinään. Äitini oli siihen tikkukirjaimin tavuttanut tontun nimen ollessaan itse ensimmäisillä koululuokilla. Punaiset pahviset tonttu-ukot kiinnitettiin ikkunoihin ja välioviin, ja enkelikello kilkatti kun tuikut sytytettiin sen alle. Eteishallin hienoin koriste oli valkoinen 50cm kokoinen pumpulihiuksinen nukke joka esitti enkeliä tai Lucia-neitoa, sillä oli aidot kynttilät käsissä ja sitä piti varoa ettei se syty tuleen, sen kanssa oltiin varovaisia eikä kynttilät olleet koko aikaa tulessa.

Jouluissa yksi paras hetki oli päästä avamaan joulukoristelaatikko kun kuusi oli kannettu sisään. Sieltä minä sain vanhoista kenkälaatikoista availla yksi kerrallaan sanomalehteen ja talouspaperiin käärittyjä posliinisia enkelikuorolaisia jotka aseteltiin television päälle. Sieltä löytyi hienoja koristeita erivärisistä joulupalloista aina 50-luvulla tehtyihin syömäkelvottomiin kuusenkarkkeihin asti. Kuusen alle laitettiin vanhan ajan olkipukit ja olohuoneen pöydällä partioi parrakkaat joulu-ukot joilla oli punaistakin punaisemmat posket ja nenänpäät.

Viikonloppuna intouduin koristelemaan omaakin kotia. Meillä ei juurikaan mitään perinteistä suomalaista joulukoristelua ole. Ei niitä olkipukkeja eikä punaisia, vihreitä ja sinisiä palloja kuusessa. Mä tykkään mustasta, hopeasta ja valkoisesta koristeissakin. Säihkettä ja ylellisyyttä, se on mun juttu. Paljon kynttilöitä, jo sillä voi luoda tunnelmaa.

IMG_20141207_172743 IMG_20141207_172823 IMG_20141207_172847 IMG_20141207_172941 IMG_20141207_173018 IMG_20141207_173054 IMG_20141207_180455

Parasta joulussa silti oli tunnelma, odotus ja jännitys. Tuoksut ja salaperäiset jutut. Suuri tonttukirja pidettiin esillä ja sitä selasin jouluisin, ja iltaisin räpelsin vintillä ja ullakolla paketteja jotka oli jo kääritty. Mitähän siellä on sisällä? Tunnustelin, kokeilin, ravistelin ja puristelin. Halusin laskea monessako on nimeni, ja monissa oli, todella monissa. Aattoaamuna sitä sitten kiipesin vintiltä alas joulupuurolle. Riisipuuroa, kanelia ja sokeria, maitoa päälle. Sävelradiosta soi Varpunen Jouluaamuna ja minä sain avata yhden paketin, sillä olihan nimipäiväni!

Jouluaatto kului sitten auttaen mummoa ja äitiä. Jutustellen vaarin ja isän kanssa ja nähden sukulaisia, sillä mummolani oli paikka missä lähes kaikki äidin serkut perheineen ja mummon sisarukset ym. kävivät kierroksella tuomassa kukkia ja lahjoja, ja tietty ottamassa muutaman konvehdin ja kenties myös kahvin ja konjakin. Päivällä saunottiin ja syötiin, ja viideltä mentiin aina kirkkoon ja sen jälkeen hautausmaalle. Kirkossa oli hieno tunnelma sillä sininen kupolikatto oli maalattu tähtitaivaaksi, ja hautausmaalla paloivat sadat ellei tuhannet kynttilät. Sen jälkeen päästiin käsiksi lahjoihin. Illan odotetuimpaan kohokohtaan!

Enää ne lahjat eivät ole joulun tärkein juttu, mutta pakko myöntää että aika tärkeät siltikin. Jos jotain pitäisi joulusta nostaa yli muiden niin kyllä se on se mukava kiireetön tunnelma kun kerrankin kaikki on yhdessä ja on aikaa toisilleen. Yhdessä oleminen perheen ja läheisten kesken, rauhoittuminen synkän pimeän syksyn jälkeen ja uuden aikakauden juhlistaminen. Viime viikonloppuna joulukoristelun lisäksi me saatiin rentoutua lainakoirien kera, kun Nelli, Peppi ja Rodi olivat viikonlopun hoidossa. Ihania nuo koirat, ihan kuin olisi omaa perhettä <3

IMG_20141207_174830IMG_20141207_175805IMG_20141207_180031
Ootteko te alkaneet jo koristella joulua kotiin? Kellään vielä kuusta esillä vai odotatteko ihan aattoon asti? Millaisista koristeista te tykkäätte?

Eve / Queen Of Everything

10 vastausta artikkeliin “Koristelua, kotikuvia ja tunnelmointia”

  1. Oi ihania noi koirat. Lemmikkieläimet on kyllä kivoja ja joskus vaikea ymmärtää, että kaikki eivät tykkää eivätkä ollenkaan osaa käyttäytyä eläinten kanssa. Semmoset ihmiset jää usein mulle etäisemmäksi kuin lemmikkiystävälliset. Oon sitä asiaa oikein ajatellut ja miettinyt niin niin se vaan on.

    Meilä on joka vuosi samat muutamat joulukoristeet, mutta en ole niitä vielä jaksanut kaivaa. Haluan ja aion kyllä, varmaan sitten viimeistään sunnuntaina kun on seuraavan kerran vapaapäivä.

    Sinä kirjoitat tosi hyvin, on helppo eläytyä sun lapsuuden joulutunnelmiin. =)

    • Mä niiiin haluisin oman koiran, tai kaksikin mutta fakta on että just nyt ei aika riitä, ja me asutaan hissittömän talon 4krs. Siksi onkin tosi kiva kun saadaan aina välillä hoitokoiria, niitä on ihana paijata ja niiden kanssa on tosi kiva olla. Myös kissat ja muut kelpaisi hoidokeiksi, ehkä mun pitäis perustaa joku hoitola :D Mä ostan joka vuosi vähän jotain uutta koristetta, mutta pääosin menen samoilla. Nyt tänne ei mahdu joulukuusta joten perus kuusenkoristeet saa odotella laatikoissaan että ne voi taas ottaa käyttöön kun tulis enempi tilaa.

  2. Kauniita koristeita! Sulla on pettämätön maku ja huokailen täällä kateudesta…. :) Meillä noi koristeet pysyisi paikoillaan ehkä 10 sekuntia.

  3. Voi vitsit, kuulosti kyllä niin paljon omilta lapsuuden jouluilta.. mentiin myös aina mummolaan, jonne tuli serkut, joita nähtiin harvoin kun asuttiin ulkomailla. Saatiin koristella kuusi, mummi oli laittanut paljon joulukoristeita, radiosta soi joululauluja.. aamupuuro, joulupukin kuuma linja (:D), pulkkamäkeen, joulusauna ja jouluillallinen.. pienenä koko päivän ihan intopiukeena odotettiin joulupukkia ja hannattiin kun se sit tuli. :D isoisä menehtyi kesällä, joten saattaapi olla että tämä jää viimeiseksi jouluksi mummolassa. olipas kiva kirjoitus, pisti oikein miettimään että mihin se aika on menny.. :)

    • Joulupukin kuuma linja on kyllä ihan paras! Tosin mä pidin eniten siitä Kostista, nythän se ei oo enää ollut siinä :( Mut joo, lapsuuden jouluista on onneksi ihanat muistot, harmi ettei kaikilla ole niin. Pitää yrittää vaalia omaakin joulua ja jos olisi lapsia, tekisin niille ihanan joulun aina :)

  4. Siis taas pitää ihailla näitä sun ihania sisustuskuvia! Kylläpä on kaunista. Just tommosesta tyylistä pidän itekkin, ei siitä mummolatyylistä (punainen, vihreä, olkipukit, räsymatot, valkoiset muoviset kyntteliköt, punaiset verhot ja tabletit pöydällä ym) kun se kuuluu sinne mummolaan. Tämmöstä haluisin kyllä omaan kotiinkini!

    • No kiitos :) Mä en oikein tiedä mikä mun virallinen tyyli on. Kai se on joku modern-trendy-luxurious-chic-scandinavian-arabianinfluence-gothic-dark-industrial hahahaha. Kaikkee sekasin vaan. Ei oo kyllä ehkä mikään selkein tyyli mutta tietynlaiset asiat miellyttää. Tein jonkun Tikkurilan sisustustestin ja siinä olin joku loistokas nautiskelija tms. Pitääpä kaivaa se ja tehdä uusiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta