100% tupakoitsijoista kuolee

True dat.

Olen saanut blogin kautta hieman risuja tupakoinnista kun alun perin tämän paheeni myönsin Another Night At The Bar-postauksessa. Samaisessa yhteydessä lupauduin palaamaan aiheeseen uudelleen jotan tässä sitä ollaan. Puolustuspuheeni alkaa nyt ;D

Aloitin tupakoinnin 13 vuoden iässä tarkoituksena tehdä vaikutus muutamiin vanhempiin poikiin. Varmaan aika perinteinen tarina luulisin? Poltin aika vähän, ehkä muutamia savukkeita päivässä ja joskus olin viikkokausia polttamattakin koska mulle ei jostain syystä syntynyt koskaan mitään varsinaista tarvetta polttaa. Tupakointiin liittyi yläasteikäisenä aika paljon hyviä muistoja, tupakointipiirit olivat hauskimpia ja ne hetket olivat miellyttäviä. Silloin aina sattui ja tapahtui, ja kieltämättä porukasta oli aika OUT jos ei polttanut, nykypäivänä se voi olla erilaista.

Tupakointini oli aina aika säännöllisen epäsäännöllistä, joskus muutama tupakka päivässä, joskus aski, joskus ei tupakkaa päiväkausiin tai jopa viikkoihin. Parikymppisenä en kerran jaksanut lähteä kauppaan joten olin tupakoimatta kolme kuukautta. Se vaan jäi. Ei huvittanut. Joku aika sen jälkeen ajattelin että voisihan sitä olla kokonaan ilmankin, ja olin tupakoimatta kaksi vuotta yhteen menoon (saman ajan olin absolutisti, ei kiinnostanut alkoholikaan). Sitten taas polttelin, ja sitten lopetin, seuraavalla kerralla viideksi vuodeksi ja tuosta noin vaan (tämänkin ajan olin ilman alkoholia vaikkei tupakointini olekaan ollut siihen sidonnaista), ei sitten pienintäkään ongelmaa.

Hyvä asia on aina ollut se että jostain syystä vuosikausia polttaneena mulle ei ole kuitenkaan kehittynyt fyysistä riippuvuutta. Mulla ei ole tarvetta polttaa, siis fyysistä tarvetta. Ei vituta, en ahdistu, en stressaannu. Ei tule päänsärkyä, käsien vapinaa tai mitään nikotiiniin liittyvää oireilua kun tupakkaa ei saa. Mä vaan olen polttamatta kun ei huvita eikä jaksa. Ei vaan nappaa. No miksi sitten poltan?

Luulen että olen ns. tapatupakoitsija. Se on tapa, ja varsin nautinnollinen tapa. On kiva polttaa tupakkaa, ja kuten kouluaikoinakin, niin myös työelämässä tupakoitsijoiden porukka on työpaikkojen sosiaalisimpia ja rennoimpia (tosin voi sinne ulos lähteä polttamattakin, ja jotkut fiksut näin tekevätkin eivätkä lukkiudu sisätiloihin koko työpäiväksi). Mun mielestä jotkut savukkeet maistuvat ihan ”hyville” ja itse olen aina polttanut todella kevyitä savukkeita, sellaisia kokonaan valkoisia myös filtteriltään. Mauksi mieluiten mentholeita tai jotain raikkaita makuja, myös jotkut sikarit voivat olla aika herkullisia (suklaa ja vanilja etenkin, nam nam!). Olen aina syönyt purkkaa tai pastilleja, pessyt ahkerasti hampaita ja käsiä, enkä ymmärrä sisätiloissa tupakointia. En halua haista enkä maistua röökille, ja huomaan kyllä jos muut ihmiset haisevat märältä tuhkakupilta, hajuaistini ei siis ole kadonnut mihinkään ;)

Aloitin tupakoinnin viiden vuoden tauon jälkeen tahallisesti, tietoisesta päätöksestä. Tiesin tupakoinnin auttavan nälän hallitsemisessa ja olevan ”tekemistä” syömisen tilalle. Aika kuluu nopeammin ja on käsille työtä, muutakin kuin lappaa ruokaa turvasta alas. Kieltämättä tupakoidessa dieettaaminen on huomattavasti helpompaa koska nälkä ja ärtyisyys ei ole samaa luokkaa, eli selkeä apu siitä on ja varmaan siksikin tupakointia harrastetaan aika yleisesti mm. kehonrakennuspiireissä (dieetillä monet tupakoivat vaikka eivät muuten polttaisikaan), ja tokihan nyt lätkämaailmaan ja futispelaajille kuuluu nuuska huuleen kuin nenä päähän (nuuskaamista en kyllä itse ymmärrä). Urheilun (jopa huippu-urheilun) ja tupakoinnin yhdistäminen ei siis ole kovinkaan vierasta, tokikaan en sellaista kellekään suosittele. Älä tee niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon, heh heh…

Mulle ei ole tupakasta koskaan tullut terveydellisiä haittoja, tosin en kiellä etteikö voisi tulla, tupakoinnin terveyshaitat ovat kyllä selkeästi tiedossa. Mulla on kuitenkin kulkeva hengitys, en yski aamuisin mitään tervaisia ysköksiä eikä mulla ole jatkuvaa nuhaa tai keuhkojen rahinaa, ongelmaa poskionteloissa tms. tupakoitsijoille yleisiä terveyshaittoja. Hampaat ja ikenet ovat hyvässä kunnossa enkä ”jää kiinni” tupakoinnista edes hammaslääkärin valvovan silmän alla. Ehkä olen mennyt aikamoisella tuurilla kun ei mitään ongelmaa ole. Naisia usein pelotellaan rypyillä, ihon harmaantumisella ja sen sellaisella. Noh, ei ole niitäkään, ja saamani palautteen mukaan näytän ikäistäni nuoremmalta, ja vaikka itse sanonkin niin iho on suorastaan loistavassa kunnossa. Ehkä mä olen joku supernainen, tai sitten ne ongelmat ovat vasta tuloillaan?

Kaikesta tupakoinnin puolustelusta huolimatta ja siitä että olen onnistunut pääsemään kuin koira veräjästä, kävin työpaikkamme järjestemässä tilaisuudessa jossa sai mitata keuhkojen toimintaa, kuulla tupakoinnin haitoista ja nähdä myös omat tupakoinnin vaikutukset terveyteen.

Ensin jonotettiin omaa vuoroa (asiasta kiinnostuneita oli paljon, hyvä että työpaikka tälläisen järjesti!), ja sitten täyteltiin esitietolomake. Mun mielestä lomakkeessa oli vähän huonoja vaihtoehtoja koska selkeästi oletettiin että haluaisi lopettaa tupakoinnin muttei pysty, missä vaihtoehdot ettei ole lopettamassakaan, perkele :D Oli myös hieman vaikea laskea kokonaisvuosia tupakoinnille tai keskimääräistä tupakoinnin määrää kun itselläni on ollut viikkojen, kuukausien ja vuosikausien taukoja. Laitoin kuitenkin että 15 vuotta olisi yhteensä tupakka sauhunnut ja että polttaisin 10 tupakkaa päivässä, kai se oli suht realistisesti arvioitu.

Sitten niihin tuloksiin: Tupakoinnin vaikutukset mun kohdalla olivat sellaiset ettei niitä havaittu oikeastaan ollenkaan. Jos en olisi myöntänyt tupakointia, en olisi jäänyt siitä edes kiinni koska testitulokseni olivat osittain jopa normaaleja terveitä ja tupakoimattomia naisia paremmat. Huomasi kyllä että mittaajanaisia hieman vitutti kun ensin innoissaan kehuskelivat kuinka hyvät keuhkot mulla on, ja kun sanoin että joo, tupakoin niin ääni muuttui kellossa vähän pettyneen kuuloiseksi :D

Puhaltelin siis PEF-mittariin semmosia lukemia että voimaa on, muuallakin kuin lihaksissa! Mulla oli kovassa kunnossa keuhkot ja mittataulukossa menin yli naisten skaalasta, omaten miesten ”forcet” keuhkoissani. Erityisesti siis lyhyet ja voimalliset puhallukset olivat mulla vahvinta aluetta, en sitten tiedä onko punttiksella kuinka paljon vaikutusta, siellä kun tulee usein hengitettyä tietyllä tekniikalla sisään ja ulos toistojen välissä. FEV1-tulos oli myös hyvä, tosin niin paksuun pilliin oli vaikea puhaltaa pitkään, sen mittarin käyttäminen voisi vaatia hieman enemmän harjoitusta… PEF antoi huippulukemat, FEV1 hyvän. Tämän lisäksi tupakoivat saivat käydä mittaamassa uloshengityksen häkäpitoisuuden ja mulla se oli 8, siitäkin huolimatta että olin hetki ennen mittausta käynyt tupakoimassa. Tulos kertoi kuulemma passiivisesta tupakoinnista (eli että on hengitellyt ilmaa jossa on savua mutta ei ole itse polttanut). Tätäkin hieman ihmettelin mutta kyllä niillä muilla tupakoitsijoilla oli ihan kunnon lukemia, häkäpitoisuus 14 ja silleen joten mittari ei ollut rikki :D

Noh, summa summarum: Perusteita tupakoinnin lopettamiselle ei edelleenkään löytynyt ja toistaiseksi tupakoinnista saamani hyödyt ovat haittoja suuremmat. Näinpä myös jätin Nicoretet ja esitteet paikoilleen, ja jos tulee halu lopettaa, teen sen ilman ”korvaushoitoja” ihan sellaisenaan. Näin ollen jatkan tyhmäilyäni ja pidän paheestani kiinni!

Nyt saa taas kivittää, vai onko muita röökaavia treenaajia jakamaan mulle myötätuntoa? ;)

Eve / Queen Of Everything

19 vastausta artikkeliin “100% tupakoitsijoista kuolee”

  1. Täällä myös yks röökaava treenaaja ja voin samaistua. Tarvis lopettaa tiedän sen mut halu ei vaan yksinkertasesti riitä. Ja sitte niitä asiasta huomauttelijoita, ihan kun se mun treeni menis sen tupakoinnin takia täysin pilalle.. :D Omapahan on pahani vaikka tosi paha onkin..

    • Jee. En oo ainoa :D Mua ei sinänsä haittaa muiden valitus, mutta en vaan jaksa mitään terveysnatseilua. Ei oo kaikki muutkaan valinnat aina ihan terveellisemmästä päästä :)

  2. Myötätuntoa et saa (HAHA!) mut täällä on toinen samanlainen o/ Vielä ois hyvä sauma lopettaa kun oon vasta parisen vuotta polttanut, mutta ei mulla oo minkäänlaista motivaatiota siihen. Tulokset vois olla parempia ilman, mutta sitä en voi tietää – ja mitä en tiedä, ei mua satuta :) Näinkin tulee meinaan tulosta.

  3. Mulla ei mene järkeen se, että urheilija voisi edes teoriassa polttaa. Varsinkin kilpaurheilijat, kun niiden on oltava parhaassa mahdollisessa kunnossa, niin luulis että tällaset on ensimmäisiä asioita mistä luovutaan. Mutta ei, kyllä vaan nekin polttaa. Ja toinen ryhmä on ne tavalliset tallaajat jotka harrastaa liikuntaa ja syö hyvin parantaakseen fyysistä terveyttään ja kuntoaan, niin tuntus että se tupakoinnin lopettaminen olis ”helpoimpia” keinoja siihenki. Ja kyllä musta tuntuis oudolta jos näkisin vaikka salin henkilökuntaa röökillä.

    Vaan on se silti jokasen oma asia, mitä valintoja sen terveytensä eteen tekee, toivottavasti edes jptain. Eikä kukaan oo koskaan tullu sanomaan mulle että lopeta se pullanmussutus ja ajattele terveyttäs.

    • Mä muistan että olen käynyt valmentajankin kanssa röökillä yhdessä treenien jälkeen, sopi se imagoon tai ei. Ehkä hieman ristiriitaisen kuvan antaa mutta… Ja joo, jokainen tekee kuten haluaa, mutta esim. raskaana olevien naisten tupakointia en ymmärrä lainkaan.

  4. Hieno homma, että tupakointi ei ole (ainakaan vielä) aiheuttanut sinulle mitään terveyshaittoja! Toivottavasti kukaan lukijasi, varsinkaan nuoremmista, ei kuitenkaan tämän postauksen johdista innostu polttelmaan, sen verran positiivisen hehkutuksen onnistuit kirjoittamaan. Toki mainitset, että et kannusta ketään tupakoimaan, mutta ikävä kyllä viesti rivien välistä oli vähän toisenlainen. Tupakointi on jokaisen oma asia, mutta terveyden puolesta puhuvan blogisi imagoon tämä postaus ei nyt oikein sopinut. Fakta kun on, että ne tupakan terveyshaitat ovat ihan todellisia ja vakavia, vaikka sinä oletkin niiltä säästynyt.

    • Voi olla että ongelmia tulee, sitä en kieltänytkään. Syy miksi kirjoitin aiheesta oli se että tätä on kummasteltu ja nyt oli hyvä paikka antaa vastine ja käydä kunnolla tutkituttamassa se että mitähän se tupakointi on vaikuttanut. Toistaiseksi ei tosiaan mitään muuta kuin hyötyjä (ellei rahanmenoa lasketa), mutta näin tuskin ikuisesti on.

      Tähän blogiin sopii mun mielestä myös tupakoinnista kirjoittaminen koska kirjoitan omasta elämästäni ja sillä asenteella mikä mulla on, vaikkakaan se ei aina ehkä kaikkia miellytä. Siitä en kuitenkaan vastuuta voi ottaa jos joku alkaa tupakoimaan, ja kuten mainitsitkin ja itsekin totesin, en ketään siihen suosittele mutta en myöskään itse moralisoi muiden tupakointia. Mä näkisin että mun blogissa tupakoinnin puolustelu on huomattavasti pienempi paha kuin esim. ammattilaiskehonrakennuksen ihannointi, koska siitähän voitaisi vetää johtopäätökset että kannustan myös lääkeaineiden käyttöön urheilussa. Sanoja ei siis ihan sen perusteella pysty valitsemaan ettei vaan nyt sano jotain väärin :)

    • ”Mä näkisin että mun blogissa tupakoinnin puolustelu on huomattavasti pienempi paha kuin esim. ammattilaiskehonrakennuksen ihannointi, koska siitähän voitaisi vetää johtopäätökset että kannustan myös lääkeaineiden käyttöön urheilussa.”

      Tai muuten vaan ”fitness”-elämän, koska sähän kannustaisit pakonomaiseen treenaamiseen, syömisentarkkailuun ja syömishäiriöihin…

      -Anna-

      P.S Fitness siksi lainausmerkeissä, että tarkoitan sillä tavoitteellista salilla treenaamista ylipäätään, enkä pelkästään kisoihin tähtäämistä.

    • Niin joo, totta puhut! Tässä jos pitäisi ottaa vastuu muiden päätöksistä oman elämän suhteen niin aika rankaksi kävis. Hyvä kun saa otettua vastuun omastaan :D

  5. Hyvä, että ei ole ikäviä seurauksia ole tupakasta tullut! (: …ja jos niitä tulee niin ainahan sitä voi ryhtyä pelaamaan sitä pingistä. ;D

    • Paitsi että pingis taitaa olla ainakin huipulla aika rankka laji sekin! Ei siis väheksytä pingispelaajia. Jos jonkinlaista keuhkoahtaumaa saisi itselleen hankittua niin tulee kyllä liikunnasta haasteellisempaa kun ei henki kulje sitäkään vähää kuin normaalisti.

      Eli hei, älkää nyt ainakaan kukaan aloittako siksi että mulla on toistaiseksi käynyt säkä! :)

  6. Tää on kuin suoraan meikäläisen kynästä =D Sitä aina huomaa kertovansa samaa stooria kanssaihmisille. Minunkin kohdalla tupakointi on nimenomaan huono tapa.

    Kiitos!

  7. aika jännä sinänsä, että jotkut sauhuttelevat vuosikymmeniä eikä mitään ongelmia ilmene ja joillain taas huomattavasti lyhyemmässä ajassa esiintyy jopa euhkosyöpää o__0

    • Niin, elämä on ihmeellistä. Sitä ei oikeasti tiedä kukaan millaisen kortin on pakasta saanut. Toiset elää todella terveellisesti ja silti tulee joku aivoverenvuoto nelikymppisenä tai jäädään auton alle risteyksessä, ja toiset elää huonoimmalla mahdollisella tavalla ja porskuttelee satavuotiaiksi. Keuhkosyöpähän ei ole mikään tupakoitsijoiden sairaus sinänsä, sitä on paljon tupakoimattomilla. Kelle nalli napsahtaa niin nalli napsahtaa.

  8. En tiiä miten edes eksyin tänne tähän aikaan yöstä, mutta oli nyt ihan pakko kommentoida. Keuhkosyöpä todella on tupakoitsijoiden sairaus kun kerta 90% sairastuneista niihin kuuluu, 10% kenties ovat altistuneet tupakansavulle tms. Mutta hyvä jos olet positiivisilla mielillä tuloksistasi, tupakanpoltto varmasti jatkuu samaan malliin ellei terveydentilaasi tule muutosta. Isäni poltti norttia armeija-ajoistaan lähtien lähes ketjussa, ja aina eläkeikään asti keuhkot toimivat paremmin kuin hyvin. Ikinä ei sairastellut flunssiakaan, ruokavalio ja kuntoilu kun oli hyvällä mallilla. Kuitenkin eräänä päivänä selkä alkoi reistailla ja siitä oli mentävä lääkäriin, ja syöpähän se siellä oli. Keuhkosyöpä levinneenä luustoon eikä mitään tehtävissä. Kaksi vuotta takaperin syöpäarvot olivat olleet nollissa, joten tauti oli edennyt todella kovaa vauhtia. 8 kuukautta meni ja oli kiva viettää oman isän hautajaisia parikymppisenä.

    Aion siis tästä lähin paasata tästä aiheesta niin kauan kuin jaksan :D Kelle nalli napsahtaa niin nalli napsahtaa, näinpä se juuri on. Mutta voit itse vaikuttaa siihen vähentämällä tupakointia jo tässä vaiheessa.

    • Ihan hyvää paasausta. Ikävä kuulla isästäsi. Mä oon vähentänytkin, ei ole syytä polttaa kuin korsteeni kun vähemmälläkin pärjää :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta