Lihavan liikuntalupaus (vko 1)

06b117a8-3e2c-4945-bed0-7ea527641ecb

”Vihaajat vihaa, meiksi vaan takas vilkuttaa…”

Toi voisi olla sopiva aloitus tälle blogipostaussarjalle, ihan edellisen ”Ravintoterapeutti helvetistä”-kommenttien innoittamana. Se on aina hieman ikävää kun asiat ymmärretään (halutaan ymmärtää?) väärin ja tulkitaan miten sattuu. Vaan… sellasta se bloggaaminen on, ja jos kirjoittaa huomiota herättävän jutun joka saa paljon lukijoita, on satavarmaa että siitä saa osansa, niin hyvässä kuin pahassa.

Ylipaino ja ahmintahäiriö ovat blogipostauksissani suosituimpia kirjoituksia olleet aina. Lukijamäärät näissä teksteissä ovat suuria ja palautetta tulee paljon myös privana. Monet ylipainon ja syömishäiriöiden kanssa painineet ihmiset ottavat yhteyttä, pyytävät apua ja elävät mukana niin myötä kuin vastoinkäymisissä. Se on ihanaa. Myös alan ammattilaiset ja kouluttautuneet henkilöt saattavat olla yhteydessä, kommentoida ja tsempata. Ne on näistä asioista kirjoittamisen parhaita puolia.

Siinä sivussa täytyy kuitenkin pystyä vastaanottamaan kritiikkiä ja hieman sitä hatemail-osastoakin, mutta se sujuu näin useamman blogivuoden kokemuksella jo rutiinilla. Joskus aikoinaan ns. ikävät ihmiset saivat kommenteillaan iskun perille, mutta nykyisin mua lähinnä naurattaa. Tällä hetkellä, tässä iässä, elämää paljon nähneenä ja kaikenlaista kokeneena en jaksa enää stressata kaikkien ihmisten mielipiteistä ja puheista.

Mut niinhän se on että vihaajat vihaa, välittäjät välittää, rakastajat rakastaa, värittäjät värittää.

Lihavan liikuntalupaus vuodelle 2017 postauksessa lupasin harrastaa liikuntaa tietyn määrän viikossa, ja se oli 3 x 45-60min lenkkeilyä sekä 2 x salitreeni. Migreenin ja päänsäryn vaivatessa viime viikolla jopa neljän päivän ajan (tiistaina hierontaan jotta pääsen vaivasta eroon!) skippasin kuntosalitreenin ihan terveyssyistä, mutta lenkkeilemästä se ei minua estänyt sillä raitis ilma ja reippailu ulkona eivät aiheuta ponnisteluja.

Keskiviikko lenkkeily 45min
Torstai lenkkeily 45min
Perjantai lenkkeily 45min

Ensimmäisen viikon saldona on siis kolme lenkkeilykertaa jotka itselleni asetinkin, joten tämän osalta liikuntalupaus on ensimmäiseltä viikolta toteutunut, jee :)

Jatkossa liikuntalupaukset tulevat omina postauksinaan viikottain, ja tämän lisäksi raportoin myös ”lihavan ruokapäiväkirja”-postauksia viikkotasolla. Sen vuoro onkin sitten parin päivän sisällä, joten en vielä paljasta miten on mennyt.

Tämän osalta voin kuitenkin olla tyytyväinen, hyvällä tsempillä eteenpäin!

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa
Snapchatissa käyttäjätunnus queenofeve1808

Ravintoterapeutti suoraan helvetistä

IMG_20170122_171751_resized_20170122_051758650

Mitä kun ei osaa eikä ymmärrä tai edes halua ymmärtää

Ravintoterapeutti from hell… Huoh. Mistäköhän sitä alottaisi? Olo on hyvin hyvin hyvin turhautunut, enkä tiedä voiko sitä tarpeeksi korostaa. Tapasin viime viikolla ravintoterapeutin/terveydenhoitajan, jolla ei ole pienintäkään käsitystä ahmintahäiriöstä. Ei siis sitten minkäänlaista.

Tämä toki oli jo aiemmin tiedossa, ja minua informoitiin ettei kyseinen henkilö ole ammattilainen epätyypillisissä syömishäiriöissä ja tuntee lähinnä vain bulimiaa ja anoreksiaa, mutta ei ahmintahäiriötä (binge eating disorder, BED), ja minun tulee häntä ”opettaa” jotta päästään samoille linjoille.

IMG_20170118_152442_resized_20170121_080312549

Ravintoterapeutti ei ole faktojenkaan edessä valmis taipumaan omista kannoistaan

Turhauttavaa on kuitenkin se, ettei ravintoterapeutti oikein usko ja tottele hänelle lääkärin pyynnöstä infoksi ja opiksi viemiäni dokumentteja syömishäiriöklinikalta jossa ammattilaiset ovat kirjoittaneet selkeitä ohjeistuksia siihen, kuinka ahmintahäiriöisen kanssa toimitaan ja millaista ruokavaliota hänelle voidaan tarjota.

Ravintoterapeuttina toimiva terveydenhoitaja vaan itsepäisesti ja sinnikkäästi inttää hänelle itselleen päähän pinttyneitä asioita, ja sitä kuinka minun tulisi luopua kokonaan hiilihydraateista ja sokerista, tai nauttia vuorokaudessa enintään 70g hiilaria.

Hänen mielestään leipää, pastaa, perunaa ym ei saisi syödä laisinkaan (eikä etenkään puuroa, hui kauhistus kun se on ihan hirveää, ei että sitä söisin muutenkaan mutta kuitenkin), ja hänelle oli kauhistus kuinka ehdotin päivällisen jälkeen vielä iltapalaa. Siis eihän mun tarvi enää iltapalaa syödä? Aamupala, lounas ja päivällinen riittää.

Tähän yhteyteen on pakko sanoa rumasti. Siis mitä helvettiä?

Onneksi en ole hiljainen nyssykkä ja alistuva luonteeltani

Sillä jos olisin, olisin tuollaisten neuvojen kanssa totaalisen kusessa. Ahmintahäiriöiselle pahinta mitä voi olla on tällaiset rajoitukset, liian pitkät ruokavälit, pelkkä yritys puputtaa selleriä ja kaalia ja elää jollain kreikkalaisella jugurtilla ja marjoilla kun rahka ei kuulemma ole hyvä juttu kun siinä on liian vähän rasvaa.

On todella surullista että hoitohenkilökunnassa on vielä paljon osaamatonta ja suoraan sanottuna aivan pihalla olevaa väkeä, mutta usein se ei ole heidän syynsä. Ahmintahäiriöön ei vain ole panostettu tarpeeksi ja siitä ei ole valistettu, tosin eihän se ole kauaakaan ollut yleisessä tiedossa ja hoidon parissa. Sitä on vaan se iänikuinen bulimia ja anoreksia, ja niiden mukaan mennään.

Tämä on se yksi syy miksi olen ollut mukana Merja Asikaisen kirjoittamassa kirjassa Herkuttelun Himo ja kerron oman tarinani. Toivon että alan kirjat tavoittavat hoitohenkilöstöä ihan opetusmielessä ja toki muita kiinnostuneita muuten vaan. Tällaisilla ikuisuuden vanhoilla ja virheellisillä opeilla kun saa vain hallaa aikaiseksi ja pahimmassa tapauksessa pahentaa ahmintahäiriötä sairastavan oireita.

Miksi sitten menin ”puoskarille”?

Minulla on ollut erilaisia terveydellisiä ongelmia ahmintahäiriön ohella, joiden kuriin saamiseksi tarvitsen pientä seurantaa ja yhdessä tehtyä suuntaa antavan ruokavalion suunnittelua. Suosituksia ja tukea, en tuomitsemista ja kieltämistä.

Kyseessä ei siis ole varsinainen ahmintahäiriön hoito vaan muun terveyden parantaminen, mutta loogisesti ahmintahäiriöiselle se ruokavalio täytyy rakentaa ahmintahäiriön ehdoilla. Valitettavaa on että meillä se ravintoterapeutin kanssa meinaa mennä välillä kinaamiseksi kun hän ei meinaa millään uskoa mitä ammattilaiset ja asiaan perehtyneet hoitohenkilöstön edustajat ahmintahäiriöisen hoidosta ja ruokavaliosta kertovat, vaan hän tuputtaa näitä omia juttujaan.

Onneksi kuitenkin päästiin sen verran samoille linjoille että hän ymmärsi etten ole aloittamassa hiilaritonta ja sokerintonta elämää jolla laukaisisin ahmintahäiriön entistä pahemmaksi, vaan kuuntelen itseäni ja omaa sairauttani ja sitä miltä mikäkin tuntuu. Minä en voi enkä halua orjallisesti noudattaa mitään höpönlöpön-dieettejä vaan elää ihan normaalin ihmisen elämää, syödä aamupalaa, välipalaa, lounasta, päivällistä ja hui kamalaa, myös iltapalaa, ja niitä hiilareita ja joskus sokeriakin. Haluan oppia ihan tavalliseksi ihmiseksi, suosia kasviksia ja proteiinia ja syödä sitä hiilaria siinä sivussa just sen verran kuin tykkään ja on ”normaalia”.

Onneksi ahmintahäiriöön olen saamassa tukea jatkossa muualta, ja tämän ravintoterapeutin kanssa taistellaan vain muista ruokavalioon liittyvistä ja terveyttä ja hyvinvointia kohentavista asioista.


Summa summarum

Minä en mieltäni pahoittanut ja kaikki meni loppujen lopuksi hyvässä yhteishengessä, tiedän että päällisin puolin tarkoitus hänellä oli hyvä, ja on tietysti ihailtavaa että uskoo niin vahvasti siihen omaan agendaansa.

Uuden tiedon ja opin sisäistäminen olisi kuitenkin todella tärkeää, mutta koska en voi ravintoterapeuttia alkamaan joka kerta kouluttamaan, sovimme että teemme asiat minun ehdoillani eikä hän liikaa yritä tuputtaa omia mielipiteitään.

Ihmisenä hän on ihan mukava ja uskon saavani häneltä tukea muihin ravintoon ja ruokailurytmiin ym liittyvissä asioissa joiden on tarkoitus parantaa olotilaani ja oireitani, sekä pitää minut jatkossa terveenä.

Hyvin fiiliksin siis eteenpäin!

Ps: Ahmintahäiriöiset tai sitä itsellänne epäilevät ylipainoiset ihmiset: muistakaa hakeutua oikeasti asiaan perehtyneiden pakeille. Tavalliset terveydenhoitajat, sairaanhoitajat eivätkä lääkäritkään usein tiedä asiasta paljoakaan ja saattavat ohjeistaa teitä täysin virheellisesti. Vaatikaa ammattilaisen hoitoa ja apua.

Queen Of Everything Instagramissa / Bloglovinissa / Facebookissa
Snapchatissa käyttäjätunnus queenofeve1808